Kelaa ekoasioita ja tee ilmastotesti

Mistä kohtaa puristaa ekologinen kenkäsi? Suurentaako ilmastokuormaasi asumiseen tarvittavat luonnonvarat vai kaukomatkat lentäen? Näihin saat vastauksen ja vinkkejä uudesta ilmastotestistä. Kelaa hanke on tuottanut yhdessä Apprix Oy:n ja Natural Interest Oy:n kanssa nopean ja yksinkertaisen testin, jonka avulla voi vertailla omaa ekologista ja hiilijalanjälkeään keskivertolahtelaisen jälkeen. Kelaa ekoasioita ja pelaa osoitteessa www.lahti.fi/ilmastotesti.

"Toivottavasti se laittaa miettimään..." Hollolainen ympäristölautakunnan jäsen Helena Maattola testasi jalanjälkensä ja totesi ilokseen, ”ettei testin tulos nyt ihan masentava ollut eli kaksi maapalloa kun lahtelaisilla on melkein kolme”. Hänestä EduGame ilmastotesti on oikein hyvä herättelemään asukkaita kiinnittämään ympäristöön huomiota. ”Toivottavasti se laittaa jokaisen miettimään miten itse voi vaikuttaa tai ainakin yrittää vaikuttaa ilmaston lämpiämisen hillintään.”, sanoo Maattola.

Ilmastotestistä vinkkejä ympäristön ja eurojen säästämiseen Vähentämällä omaa ympäristökuormitusta, voi siirtyä kestävämmälle tielle. Testin osiot käsittelevät asumista, liikkumista, ravintoa ja kuluttamista. Ilmastotesti mittaa henkilön oman jäljen koon ja antaa vinkkejä säästää ympäristöä ja samalla euroja.

Lahtelaisen kulutus tahti vaatii kolme maapalloa Ekologinen jalanjälki kertoo, kuinka paljon maata tarvitaan elintasomme ja elintapojemme ylläpitämiseen. Hiilijalanjälki mittaa taas ilmastokuorman osuutta. Keskivertolahtelaisen hiilijalanjälki on 8 558 kg ja ekologinen jalanjälki on 5,13 gha. Ekologisen jalanjäljen koko tarkoittaa, että lahtelaisen kulutustahti vaatisi noin kolme maapalloa, kun käytössämme on vain yksi. Lahtelaisten yhteinen ekologinen jalanjälki on 33 kertaa suurempi kuin Lahden pinta-ala eli lähempänä koko Päijät-Hämeen pinta- alaa.

Ilmastotesti -peli on toteutettu Kelaa! Kestävä kulutus ja elämänlaatu – hankkeessa. Kelaa!n päätavoite on kestävän kulutuksen ja elämänlaadun edistäminen. Kelaa! saa tukea EU:n aluekehitysrahastosta.

Lisätietoja
Lahden seudun ympäristöpalvelut / Ympäristöneuvonta

kestävän kehityksen koordinaattori
mervi.virtanen(at)lahti.fi
Puh. (03) 814 31 226, 050 559 409

ympäristötoiminnan koordinaattori
ulla.kananen(at)lahti.fi
Puh. (03) 814 3165, 050 383 6494

Vähäpäästöinen Suomi

Suomi liittyi muiden päästötavoittelijoiden joukkoon viime viikolla, kun hallitus kertoi selonteossaan, että vuonna 2050 Suomi tuottaa 80 prosenttiä vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin vuonna 1990. Tavoite tarkoittaa lähes päästötöntä liikkumista, tuotantoa ja asumista. Megaluokan mullistuksia on siis luvassa.

Nykyään valtaosa Suomen päästöistä tulee energiantuotannosta. Seuraavaksi eniten päästöjä syntyy liikenteenstä. Merkityksetöntä ei ole myöskään syöminen ja kuluttaminen. Oikeastaan sellaista toimintaa ei tahdo Suomessa ollakaan, josta kasvihuonekaasupäästöjä ei synny.

Suomalaiset ovat tällä hetkellä henkeä kohden todella suuripäästöistä kansaa. Vuoteen 2050 mennessä monet asiat mullistuvat täysin, jos tavoite aiotaan saavuttaa.

Halpalennot katoavat, talot ovat pienineliöisiä passiivitaloja tai plussaenergiataloja ja ruokapöydissä ei mässäillä naudanlihalla ja juustolla vaan siirrytään suosimaan sesongin mukaista, todennäköisesti lähialueilla tuotettua ravintao. Ja ruokaa ei missään nimessä heitetä roskiin!

Suomalaisille pyhä mökkeilykään ei säästy ilmastotalkoilta. Ensinnäkin mökkimatkojen tulee lyhentyä ja mökkien peruslämpö täytyy tuottaa uusiutuvilla. Positiivista on se että mökeillä tultaneen viettämään enemmän aikaa.

Autoilu mullistuu myös. Polttomoottoritekniikka painuu unholaan kun sähköiset peltilehmät valtaavat maantiet.

Kaikki lähtee kuitenkin asennemuutoksesta. Omien kulutustottumuksien kasvihuonepäästöjen ymmärtäminen on arkipäivää ja hiilijalanjäljestä tulee yksi valintakriteeri kulutusvalintoja tehtäessä. Nykyisen kaltainen kertakäyttökulttuurin on väistyttävä kestävän kulutuksen tieltä. Kuluttaminen on tulevaisuudessa laadukkaampaa ja ekologisempaa.

Jotta asennemuutosta voidaan edistää tulee päästötiedon olla kaikkien ulottuvilla ja näkyvillä. Esimerkiksi riisin ilmastovaikutukset ovat nelinkertaisia pastaan nähden ja yli kolmikymmenkertaisia kotimaiseen perunaan verrattuna! Asennemuutos pitäisi siis näkyä esimerkiksi Big Brother-talossa.