Innovatiivinen ilmastoratkaisu

Kokeneet matkaajat ovat usein sitä mieltä että mitä enemmän matkustaa, sitä todennäköisimmin on sitä mieltä että ihmiset, ja elämä, on kaikkialla pohjimmiltaan aika samanlaista. Lisäksi lomat ulkomailla tahtovat olla melkoista turismisuorittamista, jonka jälkeen paikkoja kolottaa ja olo on kaikkea muuta kuin rentoutunut. Ja kuinka monta katedraalia sinunkin valokuva-albumistasi löytyy, joita et ikinä tunnistaisi ellei maata ja paikkakuntaa lukisi kuvan vieressä?

No entäs pitkästä aikaa hyvin ystävien kesämökillä vieraillessa, kuinka usein muistelette porukalla "viime kertaa kun nähtiin, oli niin..no, mukavaa"? Varmaan siloin vielä sovitte että pitäisi nähdä useamminkin. Mutta niin vaan seuraavina vuosinalomille tuli lähdettyä uuteen ja edellistä jännempään kaupunkiin tai maahan, jossain muutaman tunnin lentomatkan päässä. Kun ne lennotkin olivat niin halvat! Ja siellä kun oli se konferenssikin jossa oli tarkoitus olla paikalla..Mutta oikeasti,
kumpaa muistelet lämmöllä vuosien päästä - kesäpäivää Saimaan rannalla tuttujen kanssa vai kahden tunnin kiukkuista jonotusta La Sagrada Familiaan? Ja lentäminen? En keksi tällä hetkellä epämukavampaa ja turhauttavampaa matkustusmuotoa.

No okei, ehkä Lontoon metro. Heinäkuussa. Ruuhka-aikaan.

Vähähiilisessä tulevaisuudessa, tai pitäisikö sanoa nykyisyydessä, sillä tämä hedonistinen kertakäyttöyhteiskunta on auttamatta tullut tiensä päähän, ei ole tässä mittakaavassa sijaa fossiilisia polttoaineita ryystävään matkustamiseen. Missä ja miten silloin kohdata muut päätöksentekijät ja innovaattorit, vielä samalla imien
kulttuurielämyksiä? Missä kuulla mielenkiintoisia mielipideavauksia, osallistua ajatusleikkeihin ja huumaantua säkenöivästä seurasta? Saimaa summit instead of Shanghai summit?

Onneksemme ihmiskunta on saanut aikaiseksi maailmanlaajuisen verkon juuri ilmastokriisin kynnyksellä. Verkko muuttaa kaiken. Tai siis muutti jo. Sen avulla pystymme tehokkaasti jakamaan uudet ajatukset ja innovaatiot maailmanlaajuisesti vieläpä tehokkaasti niin, että jokainen meistä voi halutessaan osallistua asioiden kehittämiseen kaikkia hyödyttävällä tavalla. Enemmän tästä aiheesta kirjoitti muun muassa britiläinen ajattelija Charles Leadbeater kirjassaan We Think.

Leadbeater lähtee oletuksesta että edellinen vuosisadan ollessa massatuotannon aikakausi, on nykyinen puolestaan massainnovaation aikakausi. Leadbeater näkee tulevaisuuden yhteiskunnan perustuvan enemmänkin tiedon ja työkalujen jakamiseen, kuin omistamiseen. You are what you share - olet mitä jaat.

Tiedon määrä kasvaessa eksponentiaalisesti ei verkottuneessa maailmassa mikään pysy kauaa yksityisenä omaisuutena. Tiedon yhteisölliseen jakamiseen perustuvat Piratebay, kansainväliset striimit , Linux, youtube ja wikipedia...kaikki pelkkää alkusoittoa. Yhä useamman yrityksen ansaintalogiikat tulee miettiä täysin uudelleen. Suomessakin on erinomainen esimerkki jakamiseen perustuvasta, oikein kohdistetusta tekemisestä ja osaamisen jakamisesta sähköauton muodossa.

Leadbeaterin kirja on ehdottomasti tutustumisen arvoinen, ja kunnon open source-ajattelun mukaisesti sen kirjoittamiseen osallistui legioona innokkaita jakajia ja kolme ensimmäistä kappaletta ovatkin luettavissa webbisivuilta täysin ilmaiseksi. Nyt you are what you share-ajattelu tulisi kaikin keinoin valjastaa ilmastokysymyksen ratkaisemiseen.

----
Kirjoitus on osa Saimaa Summit-ympäristöblogia.

Pohjoisrantalaisen hiilijalanjälki hieman keskivertoa matalampi

Pohjoisranta Oy on ensimmäisenä viestintätoimistona Suomessa mittauttanut koko hiilijalanjälkensä. Energiankulutus ja matkustus muodostavat merkittävimmän osan Pohjoisrannan ympäristökuormituksesta. Arvion mukaan pohjoisrantalaisen keskimääräinen työjalanjälki on hieman keskivertoa pienempi.

Pohjoisrannalle suoritettu hiilijalanjäljen arviointi on ensimmäinen suomalaiselle viestintätoimistolle suoritettu arviointi. Tehty kartoitus on myös yksi laajimmista suomalaisyrityksille suoritetuista hiilijalanjäljen arvioinneista, ja sen suoritti Natural Interest Oy. Tarkasteltavana oli Pohjoisrannan vuoden 2008 toiminta.

Pohjoisrantalaisen keskimääräinen työjalanjälki oli 6095 kgCO2. Natural Interestin arvioimien toimistojen työntekijäkohtaiset päästöt ovat keskimäärin noin 7 000 kgCO2. Pohjoisrantalaisen työjalanjälki on näin hieman keskiarvon alapuolella. Suomalaisen kokonaishiilijalanjälki on keskimäärin noin 10 000 – 15 000 kgCO2.

Pohjoisrannan toiminnan hiilijalanjälki oli kokonaisuudessaan 143 tCO2e (ekvivalenttista hiilidioksiditonnia) vuonna 2008. Eniten ympäristöä kuormitti matkustaminen (65 prosenttia), erityisesti lentomatkustaminen. Päivittäisten työmatkojen osuus liikennöintijalanjäljestä on seitsemän prosenttia. Toiseksi eniten hiilijalanjälkeä kasvatti energiankulutus, joka tuotti neljänneksen yrityksen päästöistä.

Hiilijalanjäljen arviointia varten kerättiin tietoa laajasti koko Pohjoisrannan toiminnasta: energiankulutuksesta, materiaali- ja laitehankinnoista, työ- ja business-matkustamisesta sekä jätteistä. Tuloksena saatiin sekä yrityskohtaiset että työntekijäkohtaiset päästöt.

”Halusimme tutkia millainen ympäristökuormitus Pohjoisrannan toiminnalla on voidaksemme vähentää negatiivisia ympäristövaikutuksia. Emme voi piiloutua vastuulta ajattelemalla, ettei omalla toiminnallamme ole vaikutusta. Kaikki toiminta vaikuttaa ympäristöön ja pienilläkin muutoksilla voidaan saada myönteisiä vaikutuksia aikaan”, sanoo Pohjoisrannan toimitusjohtaja Jouni Heinonen.

Pohjoisranta hyödyntää arvioinnista saatua tietoa ympäristötavoitteidensa asettamisessa ja seurannassa sekä toiminnan vertailussa. Käytännön keinoina hiilijalanjäljen pienentämiseksi energiankulutukseen ja matkustamiseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jouni Heinonen
Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy
Puh: +358 40 500 0584
Sähköposti: jouni.heinonen@pohjoisranta.fi

Kestävän kasvun strategiat – Kuinka ottaa luottamus kilpailueduksi?

Natural Interest on mukana Tekesin ja Finpron järjestämässä korkealuokkaisessa vastuullisuusseminaarissa pk-yrityksille.

Aika: 20. 5.2009 klo 9.00 – 13.45
Paikka: Finpro, Porkkalankatu 1, Helsinki

Yhteiskuntavastuullisuus ei ole mitään uutta yrityksille –he ovat tehneet sitä alusta lähtien luomalla työpaikkoja, olemalla aktiivisia paikallisissa yhteisöissä ja muilla vastaavilla tavoilla. Uutta sen sijaan on sidosryhmien koko ajan kasvava kiinnostus yritysten yhteiskunnalliseen toimintaan.

Ilmastonmuutos on johtanut strategisten haasteiden lisääntymiseen monilla toimialoilla kuten raaka-aine- ja vesiteollisuudessa sekä liikenteen ja uusiutuvien energiamuotojen alueilla. Globalisoituminen ja ulkoiset paineet eri sidosryhmiltä ovat johtaneet tarpeeseen ottaa vastuuta globaalien tuotantoketjujen työoloista ja tuotannosta. Myös rahoitusmarkkinoiden kiinnostus heidän sijoituskohteidensa pitkän tähtäimen toimintaan on kasvamassa. Tästä johtuen yrityksiin kohdistuva paine kasvaa, mutta tämä kehitys johtaa myös uusien mahdollisuuksien ja kasvun löytymiseen.

Finpro yhteistyössä Tekesin kanssa järjestää seminaarin: ”Kestävän kasvun strategiat – Kuinka ottaa luottamus kilpailueduksi”. Tervetuloa paikalle kuulemaan miten yritykset meillä ja muualla ovat vastanneet yritysvastuun haasteisiin ja mitä vinkkejä osallistuvilla asiantuntijoilla on sinun yrityksellesi.
Ohjelma

* 9.00 Rekisteröinti, kahvit ja networking
* 9.30 Tervetuloa ja tilaisuuden avaus
o Kestävää yritystoimintaa – miksi? Seija Lukkala, CEO, Globe Hope
o Yritysvastuu ja pk-yritykset – Finpro/Tekes benchmark tutkimuksen tulosten esittely, Marika Finne, konsultti, Finpro
o Yritysvastuu ja kansainvälistyminen, Susanna Monni, Finnish Business in Society
* 10.40 Kahvitauko
* 11.00 Ryhmätyöpajat
o Aihepiirit listattu alla
* 13.00 Lounas
* 13.45 Yksittäiset tapaamiset

Mikäli haluaisitte tavata työpajojen vetäjiä kahden kesken ja keskustella tarkemmin oman yrityksenne mahdollisuuksista ja haasteista, teillä on mahdollisuus esittää tapaamispyyntöjä ilmoittautumisenne yhteydessä.
Ryhmätyöpajojen aiheet

* Hiilijalanjälki ja tuotesuunnittelu, Jonne Hellgren, Natural Interest & Petri Piirainen, Juha Mäkelä, Matta Design Office
* Markkinointi ja kommunikaatio, Jaana Haapala, Family inc.
* Yritysvastuu ja Ympäristöjohtaminen, Timo Husu, Vestigium & Tuula Pohjola, CR/Network
* Corporate Social Responsibiltiy & Internationalization, Kristina Modée & Marika Finne, Finpro

Tapahtuman pääkielenä on suomi. Tapahtuma on maksuton, mutta paikkoja on rajoitetusti.

Rekisteröityessänne tapahtumaa varten teillä on mahdollisuus pyytää erillistä tapaamista tapahtumaan osallistuvien asiantuntijoiden kanssa ja keskustella yksityiskohtaisesti yrityksenne tilanteesta ja tarpeista. Ilmoittakaa kiinnostuksenne tapaamiseen asiantuntijoidemme kanssa rekisteröitymisen yhteydessä. Kertokaa myös, mikäli haluatte keskustella jostain tietystä aiheesta esimerkiksi yllä mainittuihin ryhmätyöpajoihin liittyen.

Rekisteröityminen 11.5. mennessä:
Helena Styrman, helena.styrman(a)finpro.fi

Kasvihuonekaasujen päästämiskielto osa II

Maaliskuussa blogissamme pohdittiin lyhyesti kasvihuonekaasupäästöjen kieltämistä. Nyt Norja haluaisi kieltää bensiinikäyttöiset autot vuoden 2015 alusta lähtien. Kuten lyhyessä artikkelissa sanotaan, ajatusta pidetään Norjassa outona, jopa naurettavana heidän vahvan öljyntuotantoteollisuuden vuoksi.

Ensimmäinen tupakoinnin julkisissa tiloissa kieltänyt maa oli myös hyvin yllättävä valtio, nimittäin Irlanti. Jokainen Irlannissa vieraillut tietää kokemuksesta että pubielämä vihreällä saarella on äärimmäisen vireää. Irlaintilaiset todella rakastavat pubejaan. Ja hieman normaalia pidemmän illan aikana Guinnessin hattu pelasti monen tupakoitsijan oluen tuhkaliuokselta. Odotetusti näissä olosuhteissa tupakoinnin kieltämistä vastaan protestoitiin voimakkaasti.

Mutta eipä aikaakaan kun muut valtiot seurasivat perässä ja hyvin nopeasti irlantilaisetkin olivat pääosin tyytyväisiä uuteen kieltoon. Tanskassa ja Israelissa ollaan myös matkalla bensiinittömään autoiluun. Entäs Suomi? EU? Eiköhän se ole vain ajan kysymys.