Ilmastonmuutos mahdollisuus pk-yritysten liiketoiminnalle, ongelmana osaamisen ja tiedon puute

Ilmastonmuutos vaikuttaa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä eniten viestintään, tuotekehitykseen sekä markkinointiin. Näin ilmeni Mainostoimisto Taskun ja Viestintätoimisto Povitaskun Digitieto Oy:llä tänä keväänä teettämässä tutkimuksessa.

Vaikka ilmastonmuutoksen ei tutkituissa yrityksissä koettu vielä vaikuttavan merkittävällä tavalla omaan liiketoimintaan, valtaosassa on jo tehty joitain toimenpiteitä muutokseen sopeutumiseksi. Yli 40 % vastanneista pk-yrityksistä kertoi arvioineensa ilmastonmuutoksen vaikutuksia markkinoidensa kehitykseen. Yrityksen strategiaan ilmastonmuutos oli vaikuttanut vain noin 20 %:ssa ja johtanut kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteisiin noin 10 %:ssa
tutkituista yrityksistä. Vastanneista yrityksistä 85 % oli tehnyt vähintään yhden tutkituista
ympäriystävälliseksi mielletyistä toimenpiteistä. Eniten suositaan uusiutuvia energialähteitä sekä materiaalien ja energian tehokkaampaa käyttöä, jota puoltavat ympäristökuormituksen vähentämisen lisäksi todennäköisesti myös kustannussyyt.

Muutos on mahdollisuus

Enemmistö tutkimukseen vastanneista pk-yrityksistä katsoi ilmastonmuutoksen olevan liiketoiminnalle pikemminkin mahdollisuus kuin riski yrityskuvallisissa, tuotekehityksellisissä sekä viestintään liittyvissä asioissa. Eniten riskejä löydettiin yrityksen talouden ja
logistiikan alueelta.
– Pienissä yksiköissä muutokset on ehkä helpompi kääntää mahdollisuuksiksi ja ympäristömyönteiset asenteet teoiksi. Pelkästä ekoleimasta tuskin saa kilpailuetua, mutta todelliset ympäristöteot ovat merkittävä kilpailutekijä. Tulevaisuudessa pienissäkin yrityksissä tehdään ilmastostrategioita ja taloustaantuman alta kuoriutuvat vihreämmät markkinat, Mainostoimisto Taskun kehitys- ja strategiajohtaja Antti Leskinen uskoo.

Yksityiset valinnat ohjaavat myös yrityksiä

Tutkimukseen vastanneista pk-yritysten johtajista 68 % on kiinnostunut asiakkaidensa ympäristöasenteista. Kuitenkin vain alle puolessa tutkituista yrityksistä asiakkaiden ekologiset arvot ja suhtautuminen ilmastonmuutokseen huomioidaan yrityksen toiminnassa, päätöksissä tai viestinnässä.
– Markkinatalouteen kytkeytynyt globaali ilmastonmuutos vaikuttaa myös pienten yritysten liiketoimintaan. Kuluttajat ovat hereillä ja tunnustavat ympäristöä säästävät arvot omikseen. Seuraavaksi yksityiset valinnat siirtyvät väistämättä myös yritysten toimintaan ja alihankintaketjujen kilpailutekijäksi, Antti Leskinen sanoo.
– Britanniassa vähittäiskaupat ovat jo kilpailleet näyttävästi päästöjen vähentämisessä ja maahan on luotu ilmastolaki takaamaan päästöjen vähentämisen jatkuvuutta, ympäristö- ja ilmastoaiheisen markkinatiedon asiantuntijan, Natural Interest Oy:n toimitusjohtaja Jonne Hellgren kertoo.

Myös työntekijöiden asenteet vaikuttavat yritysten toimintaan. Arvomaailmat siirtyvät yksilöiltä yrityskansalaisille ja toisinpäin: työnantajalla on mahdollisuus vaikuttaa työntekijöidensä asenteisiin ja tekoihin ympäristövaikutusten vähentämisessä.
– Keskimääräisen suomalaisen toimistotyöntekijäin hiilijalanjälki on vuodessa noin 7 000 kg CO2. Tämän lisäksi suomalainen aiheuttaa työajan ulkopuolella keskimäärin 8 000 kg:n kasvihuonekaasupäästöt, Jonne Hellgren kertoo.
– Kun ympäristöarvot siirtyvät työntekijöiltä yrityksille, yksilön aktivismista tulee myös yritysaktivismia, Antti Leskinen muistuttaa.

Haasteena tieto

Tutkimukseen osallistuneissa pk-yrityksissä ympäristöasioihin liittyvän markkinointiviestinnän suurimpana haasteena pidettiin osaamisen ja tiedon puutetta. Vastanneissa yrityksissä kaivattiin ympäristöviestinnän tueksi ammattilaisten luomaa, tietopohjaista apua.
– Ympäristöasioihin liittyy paljon nopeasti päivittyvää tietoa, josta on vaikea seuloa omalle liiketoiminnalle olennaisin informaatio. Viestien seuraaminen vaatii keskittymistä, Antti Leskinen sanoo.

Tutkimus tehtiin sähköisesti ja se suunnattiin pk-yritysten johdolle. Tutkimukseen vastasi 100 kohderyhmään kuuluvaa. Tutkimuksen virhemarginaali 95 % luottamustasolla on suurimmillaan noin 10 % suuntaansa koko vastaajajoukosta.

Sähköinen kirje tuottaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin paperinen

Natural Interest on tutkinut Itella Informationille iPost-palvelun sähköisen sekä paperisen tuotannon ja jakelun hiilidioksidipäästöjä. Tutkimuksen mukaan täysin sähköisen kirjeen tuotantoprosessin hiilidioksidipäästöt ovat noin 40 prosenttia pienemmät kuin paperilla tuotetun perinteisesti jaellun kirjeen. Paperiprosessi tuottaa noin 50 grammaa hiilidioksidipäästöjä jakelu mukaan luettuna. Datan keräämisen aikaan sähköisen laskun tekeminen tuotti 30 grammaa hiilidioksidipäästöjä per kirje. Sähköisten kirjevolyymien kasvaessa sähköisessä prosessissa voidaan kuitenkin yltää lähes 90 prosenttia pienempiin hiilidioksidipäästöihin paperiseen verrattuna.

Paperiprosessissa tutkittiin Itellaan sähköisenä saapuneen kirjeaineiston käsittelyn, tulostuksen, kuorituksen ja fyysisen kuljetuksen tuottamia hiilidioksidipäästöjä. Laskennassa huomioitiin palvelimien energiankulutus, paperit, kirjekuoret, tulostus, kuoritus, ilmastointi, työtilojen sähkönkäyttö sekä jakeluprosessin polttoaineen ja energiankulutus. Sähköisessä prosessissa tutkittiin sähköisen kirjeaineiston käsittelyn, palvelimien energiankulutuksen, ilmastoinnin ja sähköisen jakelun kuormittavuus. Tutkimuksessa huomioitiin myös sähköisessä prosessissa yksittäisen kirjeen lukemiseen käytetty energia kotikoneella ja kirjeen arkistoiminen kuudeksi vuodeksi NetPosti –palveluun. Arviointi on ensimmäinen suomalaisille kuluttajille suunnatun paperisen ja sähköisen verkkolaskupalvelun hiilidioksidipäästöjen vertailu.

- Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että sähköinen prosessi vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä. Yllätyimme kuitenkin siitä, että nykytuotannossa sähköisen ja paperisen prosessien hiilidioksidipäästöjen ero ei ollut suurempi, kertoo johtaja Miikka Savolainen Itella Informationista.

Itellan paperikirjeen tuotanto ja jakelu on jo optimoitu suurien volyymien mukaan. Paperiprosessissa tulostus ja kuoritus tuottavat yhteensä noin 26 grammaa hiilidioksidipäästöjä ja jakelu 21 grammaa.

– Materiaaleista aiheutui lähes nelinkertaiset kokonaispäästöt infrastruktuurista aiheutuneisiin päästöihin verrattuna. Arvioinnin tuloksista voidaankin päätellä, että energiatehokkaasti tuotettu sähköinen iPost -palvelu on perinteistä tulostus- ja postituspalvelua vähemmän ympäristöä kuormittava, ainakin hiilidioksidipäästöjen osalta, sanoo Jonne Hellgren selvityksen tehneestä Natural Interest –yrityksestä.

Suomalaiset ovat peränpitäjiä sähköisen laskun käyttöönottamisessa. iPost-palvelussa on sähköinen kanava valmiina odottamassa volyymien kasvua.

- NetPostissa on tällä hetkellä kapasiteettia huomattavasti suuremmille volyymeille. Kun NetPostin käyttö yleistyy, laskelmiemme mukaan hiilidioksidipäästöt yhtä sähköistä kirjettä kohden ovat lähes 90 prosenttia pienemmät kuin paperisen. Sähköisen ympäristöedut paperiin verrattuna lunastetaan moninkertaisesti, kun volyymit saadaan nousemaan. Haaste on sama kaikissa sähköisissä palveluissa, Miikka Savolainen jatkaa.

iPost on Itella Informationin palvelu, jonka avulla yritykset lähettävät aineistoja, esimerkiksi laskuja, asiakastiedotteita tai palkkalaskelmia sähköisessä muodossa Itellaan. Itella lähettää aineiston lähettäjän puolesta vastaanottajan haluamalla tavalla perille joko sähköisesti tai postitse paperilla. Kuluttajille sähköisenä kanavana toimii NetPosti, yrityksille laskut välitetään suoraan ostolaskujen käsittelyjärjestelmiin. Vuonna 2008 kansainvälisesti lähetettiin noin 105 miljoonaa iPost-kirjettä, joista suurin osa Suomessa. Sähköisiä kuluttajakirjeitä, joista ei toimitettu erikseen paperiversiota, oli noin miljoona.

iPost -palvelun hiilidioksidipäästöjen arviointi suoritettiin Itella Information Oy:n Helsingin Postintaival 9:ssä sijaitsevan toimipaikan vuoden 2007 lukujen perusteella.

Lisätietoja:
Johtaja Miikka Savolainen, Itella Information Oy, puh. 040 753 6484
Hankejohtaja Hanna Kaustia, Itellan ympäristöohjelma, puh. 040 765 7772
Toimitusjohtaja, Jonne Hellgren, Natural Interest Oy, puh. 040 574 6031

Poliittisesti naurettava ilmastonmuutos

Otsikko ei ole harhaanjohtavaa, vaikka joskus tuntuukin että useimpien poliitikkojen ilmastoasenteelle ei voi kuin (epäuskoisesti) nauraa. Joskus niin on ehkä tarkoituskin.

G20 – Suunta oikeasti kestävälle tielle?

G20-ryhmä tapaa parhaillaan Lontoossa, ja raportoitavaa sekä keskusteltavaa aiheen ympäriltä riittää loputtomiin. Ja tätä kirjoittaessa saapuivat ensimmäiset raportit hulinoista. Mutta käsiteltävä asialista on varmaankin loputon ja jokaisella osanottajalla on tietysti omat tavoitteensa, riippumatta siitä kummalla puolella lasiseinää kohdataan. Loppujen lopuksi kaikki toiminta kiteytyy kuitenkin yhteen asiaan: nykyisen talousmallin kestämättömyyteen. Jatkuvan kasvun tavoittelemisen aika keinoja kaihtamatta onkin (toivottavasti) nähty.

G20-ryhmä tapaa parhaillaan Lontoossa, ja raportoitavaa sekä keskusteltavaa aiheen ympäriltä riittää loputtomiin. Ja tätä kirjoittaessa saapuivat ensimmäiset raportit hulinoista. Mutta käsiteltävä asialista on varmaankin loputon ja jokaisella osanottajalla on tietysti omat tavoitteensa, riippumatta siitä kummalla puolella lasiseinää kohdataan. Loppujen lopuksi kaikki toiminta kiteytyy kuitenkin yhteen asiaan: nykyisen talousmallin kestämättömyyteen. Jatkuvan kasvun tavoittelemisen aika keinoja kaihtamatta onkin (toivottavasti) nähty.

Tämäkin ”lama” on jälleen kerran aiheutunut lainarahalla tavoitellusta loputtomasta taloudellisesta kasvusta. Velkarahaan perustuva kasvun tavoittelu on ajanut ihmiset, yritykset ja yhteisöt vähitellen niin epävakaaseen tilaan, jolloin pienikin taloudellinen notkahdus suistaa yhä suuremmat massat taloudelliseen ja sosiaaliseen kriisiin. Ja vaikka nykymallilla hyvinvointi on kasvanut jossain määrin, niin on myös pahoinvointi. Viidesosa maailman väestöstä, yli miljardi ihmistä, ansaitsee 2 % maapallon tuotosta. Elintasokuilu ja pahoinvointi kasvaa. Tätä ihanuutta tavoitellessa nykymalli on johtanut (melkein) hallitsemattomaan ilmastonmuutokseen ja olemme aiheuttaneet tuhoa yli 60 prosentille maapallon ekosysteemeistä. Tähän mennessä.

Tälle ”kehitykselle” tulisi varmaan saada loppu? Britannian hallituksen Sustainable Development Commission on ainakin sitä mieltä.

SDC:n mukaan vaikka meillä ei ole varaa antaa globaalin kysynnän kasvun nostaa meidät tästä suosta, vaan olemme pakotettuja keskittymään hyvinvoinnin luomiseen ilman jatkuvan kasvun tarvetta. Keinojakin SDC:n takataskusta löytyy, muun muassa finanssimaailman toiminnan järkevöittäminen sekä läpinäkyvyyden lisääminen, julkisten toimintojen rahoituksen turvaaminen sekä priorisointi yksityisen eduntavuttelun kustannuksella, työn jakaminen, työn ja vapaa-ajan helpompi sovittaminen ja kulutuskulttuurista irtisanoutuminen. Lisäksi kaikessa taloudellisessa toiminnassa täytyisi huomioida maapallon aiheuttamat ekologisten rajoitukset.

Raportin päätesanat ovatkin varsin selvät

"The clearest message from the financial crisis is that our current model of economic success is fundamentally flawed. For the advanced economies of the western world, prosperity without growth is no longer a utopian dream. It is a financial and ecological necessity."