Kasvihuonekaasujen päästämiskielto

Viime viikolla järjestettiin kokous Kööpenhaminassa vuonna 2007 ilmestyneen hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) neljännen arviointiraportin tiedon päivittämiseksi ja uusimman tiedon esilletuomiseksi joulukuista COP15 ilmastokokousta varten, joka järjestetään tarkalleen 262 päivän kuluttua (laskuri löytyy muuten täältä). Tämä kokous tulee vaikuttamaan meihin kaikkiin, mutta erityisesti tuleviin sukupolviin. Jos kasvihuonekaasupäästöille ei nyt saada tiukkoja rajoituksia, alkaa olla jo liian myöhäistä ajatellen kahden asteen lämpenemistavoitteita. Toivoa täytyy, että erään maan johtohahmon vaihtuminen vaikuttaisi myös Kööpenhaminan tavoitteiden saavuttamiseen.

Mutta miksi se on niin vaikeaa asettaa kieltoa? Eri tahojen tutkimuksissa on arvioitu, että keinoja hillitä ilmastonmuutosta on vaikka mitä, nyt se ei vielä olisi edes niin kallista ja ”vihreä” teollisuuskin hyötyisi luoden uusia työpaikkoja? Mikä estää kiellon asettamista? Tähän voitaisiin verrata erästä toista kieltoa, joka astui voimaan kesäkuussa 2007. Tämän kiellon ansiosta on ollut ilo löytää mukavia lounas- sekä illanviettopaikkoja, joihin aiemmin ei olisi tehnyt mieli johtuen ilmasta, jota olisi voinut leikata. Aluksi toki kapinoitiin (muutos tuntuu jostain kumman syystä olevan aina pelottavaa), mutta nyt ei varmasti palattaisi enää vanhaan. Nyt kiellosta on tullut trendikästä ja yhä useampi kummastelee, miten moista saastuttava toimintaa on voitu yleisissä tiloissa sallia? Ja kielto jää yleensä rikkomatta sosiaalisen paineen vuoksi, ei niinkään juridisen. Tähän voisikin suoraan viitata, että miksi ei fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuville kasvihuonekaasupäästöille asetettaisi saman tyyppistä kieltoa, ilma (jos mikä) on yhteistä meille kaikille. Toivottavasti tästäkin kiellosta tulisi kaikkien parissa trendikästä. Onneksi useiden ihmisten mielestä se on jo nyt, heitä vaan ei taida vielä olla tarpeeksi...

Sijoittajat suhtautuvat ilmastonmuutokseen vakavasti

Haastavina aikoina sijoittajat hakevat turvallisia sijoituskohteita. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa sijoituskohteen riskeihin ja miten sitä voisi arvioida?

Hyvänä esimerkkinä sijoittajien yhteistoiminnasta voidaan pitää Carbon Disclosure Project–aloitetta. CDP:n tavoitteena on informoida sijoittajia ilmastonmuutoksen eri yrityksille aiheuttamista riskeistä sekä mahdollisuuksista. Lisäksi tavoitteena on informoida yritysten johtoa osakkeenomistajien huolesta ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin yritysten toiminnassa. Ensimmäinen CDP-projekti käynnistettiin 2000. Vuoden 2009 aloitteessa on mukana jo 475 sijoittajaa, kuten Barclays, HSBC, Goldman Sachs, Merrill Lynch & Co., Inc, Mitsubishi UFJ, Morgan Stanley ja National Australia Bank. CDP tarjoaa näille sijoittajille pääsyn yli 4500 yrityskohtaiseen CDP-kyselyyn.

Osallistumalla CDP:n kyselyyn yritykset antavat selän signaalin siitä, että he ovat ainakin miettineet mitä ilmastonmuutos tarkoittaa juuri heidän yritykselleen. Sijoittajia tietysti kiinnostaa minkälaisia riskejä tai mahdollisuuksia yritykset ilmastonmuutoksessa näkevät miten he ovat niihin varautuneet. Joidenkin mielestä ilmastonmuutoksen riskit oman toiminnan kannalta liittyvät pelkästään veden pinnan nousun kautta tehtaiden sijainteihin, kun muut näkevät paikallisen kasvukauden pitenemisen myötä tuotteidensa kysynnän kasvavan. Yrityskohtaiset hiilijalanjälkien avulla keskinäinen vertailu on myös (jollain tasolla) mahdollista ja sijoittajat voivat arvioida kuinka suurten päästövähennysten edessä potentiaaliset sijoituskohteet tulevaisuudessa ovat. Tärkeintä CDP:n kaltaisissa organisaatiossa on kuitenkin se, että ne tarjoavat yrityksille selkeät raamit ilmastonmuutokseen liittyvien asioiden haltuunottamiseen.

Viime vuonna CDP:n Nordic-listauksessa CDP lähestyi myös yli 50 suomalaista suuryritystä. Noin puolet jätti vastaamatta kyselyyn.

CDP:n tietoa hyödyntää useampikin etujärjestö. Yhtenä esimerkkinä New Yorkissa päämajaansa pitävä Interfaith Center on Corporate Responsibility-järjestö (ICCR)), joka rakensi alkuvuodesta yli 150 mailman suurimman yrityksen ilmastoriskiprofiilit. Yritysten rankattiin keskenään niiden vertaamalla niiden hiilijalanjälkeä sektorikohtaisiin hiilijalanjälkiin. Tunnistamalla suurimmat riskiyritykset ilmastonmuutoksen suhteen ICCR:n tavoitteena on tarjota sijoittajille tarkempaa tietoa CDP:n lisäksi. Listalta löytyy yllättäviäkin yrityksiä, muun muassa useita sijoituspankkeja ja esimerkiksi Google. Tuloksiin pääsee täältä.