Sitra tiellä kohti kestävyyttä

Suomesta kestävän yhteiskunnan kansainvälinen esikuva

Sitran vaikutus ilmastoon on juuri arvioitu hiilijalanjäljen avulla. Merkittävin osuus Sitran ja sitralaisten kasvihuonekaasupäästöistä muodostuu matkustamisesta. Toiseksi suurin kasvihuonekaasujen lähde on energiankulutus. Hiilijalanjälki on toimiva työkalu viitoitettaessa tietä kohti vähähiilistä tulevaisuutta.

- Sitra on uudessa strategiassaan asettanut tavoitteeksi rakentaa Suomesta kestävän yhteiskunnan kansainvälinen esikuva. Oma sitoutumisemme tähän tavoitteeseen on tärkeää, ja siksi aloitamme systeemisen muutoksen kohti kestävyyttä meistä itsestämme, toteaa Sitran yliasiamies Mikko Kosonen.

Sitran hiilijalanjälki vuonna 2008 oli noin 436 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv.). Sitran hiilijalanjäljen arvioinnissa huomioitiin Sitran ja ilmaston kannalta oleellisimmat toiminnot, mm. energiankulutus, matkustaminen, hankinnat ja jätteet. Yli puolet Sitran päästöistä aiheutui liikematkustamisesta. Energiankulutuksen osuus hiilijalanjäljestä oli noin neljäsosa. Työhön kulkemisen osuus Sitran hiilijalanjäljestä oli kuusi prosenttia.

Asiantuntija Nathalie Clément-Vikatmaa Natural Interestistä on iloinen, että Sitra on liittynyt hiilijalanjälkensä arvioineiden organisaatioiden joukkoon.

- Sitran hiilijalanjälki ei eroa koostumukseltaan juurikaan tyypillisestä asiantuntijaorganisaation hiilijalanjäljestä. Liikematkustamisen vähentäminen onkin yksi haastavimpia kohteita pyrittäessä vähähiiliseen toimintaan, Clément-Vikatmaa toteaa.

Sitralaisen työjalanjälki oli noin 4,4 tonnia. Se on hieman alhaisempi kuin keskimääräinen toimistotyöntekijän hiilijalanjälki Suomessa. Vuositasolla suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on yhteensä noin 10–15 tonnia CO2-ekv. riippuen laskentatavasta, tietolähteestä ja rajauksesta.

Työhön kulkemisessa eniten matkustuskilometrejä ja hiilidioksidipäästöjä aiheutui henkilöautoilusta. Työmatkakyselyn yhteydessä työntekijät kaipasivat erityisesti kannusteita julkisten käyttöön sekä mahdollisesti uusia ratkaisuja kuten kimppakyyti-poolia. Sitralaisen työmatkan keskipituus on 10,9 km. Suomalaisen keskimääräinen työmatka on 7,4 km päivässä.

Sitran toiminnassa energia ja ympäristö on tähän asti huomioitu ohjelmien ja hankkeiden kautta. Nyt käynnissä olevan Energiaohjelman tavoitteena on kääntää yhdyskuntien energian käyttö ja päästöt laskuun. Yhtenä keinona on herätellä suomalaisia käyttämään energiaa järkevästi. Myös Suomen Elinvoiman lähteet -kehitysohjelmassa tulevaisuuden menestyksen avaimiksi on tunnistettu ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen. Jätkäsaaren kestävän rakentamisen Low2No -korttelihankkeessa Sitra on tämän vuoden aikana jo lähtenyt aktiivisesti etsimään uusia keinoja siirtymiseksi kohti hiilivapaata yhdyskuntaa.

Seuraavaksi Sitra ryhtyy laatimaan tiekarttaa kohta vähähiilisyyttä asettamalla omalle toiminnalleen päästötavoitteet ja tunnistamalla tarvittavat toimenpiteet näihin pääsemiseksi.

- Sitra lähti selvittämään omaa hiilijalanjälkeään, sillä haluamme toimia vastuullisesti ja olla sekä näkijä että tekijä. Aito muutos syntyy lisäämällä tietoisuutta, kommentoi energia-asiantuntija Johanna Kirkinen Sitran Energiaohjelmasta.

- Olemme suuren haasteen edessä, jotta päästöjen rajoitustavoitteet saadaan täytettyä. Siksi aloitamme muutoksen itsestämme, Kirkinen jatkaa.

Sitran hiilijalanjäljen arvioi ilmastoasiantuntija Natural Interest Oy, joka ohjaa asiakkaitaan vähähiilisille markkinoille. Yritys auttaa parantamaan ekotehokkuutta, kilpailukykyä ja ympäristövastuullisuutta.

The Story of C(r)ap and Trade

href=""

Green & Company kannustaa vihreään talouteen

Mainostoimisto, ilmastoasiantuntija ja tutkimusyritys julkaisivat vihreän talouden palvelun

Yrityksille tarkoitettu vihreän talouden palvelu, Green & Company haluaa muuttaa yritysten ympäristölupaukset teoiksi, tiedoksi, tarinoiksi ja menestykseksi.
Green & Company perustuu yritysten tekemiin todellisiin ympäristötekoihin, niistä kertomiseen ja liiketoiminnassa havaittavien vaikutusten mittaamiseen.

Green & Company mittaa yrityksen, tuotteen tai palvelun hiilijalanjälkeä ja muita ympäristövaikutuksia sekä auttaa ohjaamaan niiden pienentämisessä ja menestymisessä vihreän talouden markkinoilla. Palvelu parantaa yrityksen ekotehokkuutta, kilpailukykyä ja ympäristövastuullista toimintaa tutkimusten, ympäristötekojen ja
viestinnän keinoin.

Mainostoimisto Tasku, ilmastoasiantuntija Natural Interest ja markkinatutkimusyritys Value Clinic julkaisivat vihreämpään yhteiskuntaan tähtäävän palvelun tänä syksynä. Palvelu tuo uuden näkökulman yritysten ympäristövastuullisuuteen: ympäristöä hyödyttävät teot ovat osa kannattavaa liiketoimintaa ja auttavat yritystä menestymään markkinakilpailussa.

Green & Companyn perustajat uskovat, että suomalaisillakin yrityksillä edessä ovat vihreämmät markkinat. Vihreä asenne on järkevää myös bisnesnäkökulmasta. Ympäristöteot kuuluvat kannattavaan liiketoimintaan, ja menestykseen tarvitaan muutakin kuin kauniita ajatuksia.

Ympäristötekoja, joista on syytä pitää ääntä

Green & Company perustuu yritysten tekemiin todellisiin ympäristötekoihin, niistä kertomiseen ja liiketoiminnassa havaittavien vaikutusten mittaamiseen.
– Monet yritykset antavat jo nyt vihreitä, ympäristömyönteisiä lupauksia, mutta teot puuttuvat. Toiset taas tekevät ympäristötoimenpiteitä, mutteivät hyödynnä niitä markkinointiviestinnässään. Tekemällä konkreettisia ympäristötekoja yritys sekä erottuu, tehostuu että vähentää päästöjään, Mainostoimisto Taskun toimitusjohtaja Antti Leskinen sanoo.

Hiilijalanjälki ohjaa vähäpäästöisemmäksi menestyjäksi

Tutkimusten mukaan yritykset haluavat kantaa vastuuta ympäristöstä ja ympäröivästä yhteiskunnasta. Maailma muuttuu ja yritystenkin on muututtava. Yksi tapa muuttua on tehdä oikeita asioita. – Hiilijalanjäljestä on tullut suosittu tapa mitata organisaation, henkilön, tuotteen tai vaikkapa kunnan aiheuttamat kasvihuonepäästöt. Mittaaminen puolestaan auttaa ohjaamaan päästöjen pienentämisessä ja hiilijalanjäljen avulla vihreys voidaan todistaa, ilmastoasiantuntija Natural Interestin toimitusjohtaja Jonne Hellgren sanoo.
Palvelu auttaa yritystä tai brändiä erottumaan vihreiden myyntiargumenttien joukosta.
– Tutkimusten avulla analysoidaan ja parannetaan yritysten ja yhteisöjen sijoittumista markkinoilla. Tutkimus paljastaa myös, mikä kuluttajia ja yrityspäättäjiä kiinnostaa, mikä vaikuttaa ostopäätökseen ja miten muut reagoivat liiketoimintaympäristön vihertymiseen, markkinatutkimusyritys Value Clinicin toimitusjohtaja Teemu Rennola sanoo.

Työkalu liiketoiminnan johtamiseen

Green & Company on suunniteltu yritysten ylimmän johdon, markkinointi-, viestintä- ja hr-vastaavien sekä ympäristövaikutuksia ohjaavien ammattilaisten työvälineeksi nykyaikaisen liiketoimintastrategian johtamiseen. Se kannustaa eri toimialoja yhteisiin tekoihin ja sitouttaa henkilöstöä toimimaan ympäristöstrategian mukaisesti.
– Tietääksemme Suomessa ei ole toista vastaavaa yritysten ekotehokkaan liiketoiminnan parantamiseen tähtäävää palvelua. Saimme ajatuksen kolmen alan asiantuntijuuksien yhdistämisestä samaan pakettiin. Meillä on kolme näkökulmaa ja yksi tavoite: ympäristöteot, jotka parantavat bisnestä, Antti Leskinen sanoo.

Hiilijalanjälki astuu kauppaan

Yle haastatteli ja kirjoitti lyhyen jutun tuotteiden hiilijalanjälkimerkinnöistä. Juttu on luettavissa täällä.

Ekologisuutta ei osata vielä käyttää yrityksen kilpailuetuna

Yritykset pitävät tärkeänä sitä, että niiden ekologiset toimenpiteet parantavat yrityksen mainetta sekä tukevat yrityksen sisäistä ja ulkoista viestintää. Luonnollisesti myös ympäristötoimenpiteiden ilmastonmuutosta ehkäisevä vaikutus on tärkeä yrityksille. Sen sijaan vielä ei olla havahduttu siihen, että ekologisuus voi olla yrityksen kilpailuetu myös liiketaloudellisesti.

Tämä kävi ilmi Value Clinicin yhteistyössä Mainostoimisto Taskun ja ilmastoasiantuntija Natural Interestin kanssa lokakuussa toteuttamassa tutkimuksessa. Se on yllättävää, sillä oikein toteutettuna ympäristötoimenpiteet ja niihin liittyvä markkinointiviestintä auttavat yritystä erottautumaan kilpailijoistaan – mikä näkyy myös tuloksessa.

Tutkimus toteutettiin sähköpostikutsuin lokakuussa. Aihe kiinnosti kutsun saaneita vahvasti, sillä hyvin nopeasti saatiin yli 520 vastausta pörssi-, suur- ja pk-yrityksistä ja huomattavan moni vastaaja edusti poikkeuksellisen korkeaa asemaa yrityksessään.

Vastaajat eivät keskimäärin pitäneet kovinkaan tärkeänä sitä, että ympäristötoimenpiteet kasvattaisivat yrityksen myyntiä ja markkinaosuuksia. Asiakkaiden ekologisista vaatimuksista ei yrityksissä vielä juurikaan oteta painetta. Samoin moni vastaajista ei pitänyt tärkeänä sitä, että ympäristötoimenpiteet luovat aitoja kustannussäästöjä. Ekologisuus ei ole vastaajien mielestä vielä kovinkaan ratkaisevaa, jotta yritys olisi houkutteleva työnantaja.

Noin 46 % vastaajista ilmoitti huomioivansa ekologiset tekijät yrityksensä joko kaikissa tai useimmissa hankinnoissa. Vastaavasti reilu kolmannes vastasi tekevänsä niin joko harvoin tai ei koskaan. Mielenkiintoista on, että peräti 60 % vastaajista oli sitä mieltä, että heidän asiakkaansa huomioivat joko harvoin tai ei koskaan ekologisia tekijöitä hankinnoissaan.

Tutkimuksen aihe ”ekologisuus kilpailuetuna” kiinnosti vastaajia erittäin paljon ja valtaosa tämän tutkimuksen vastaajista halusi kuulla aiheesta enemmän.

Päästöt pieneksi vaivatta: vihreällä sähköllä ilmastotalkoisiin

Ilmastonmuutos huolestuttaa suomalaisia. Monet tuskailevat pitäisikö mökkeilystä luopua tai voiko lihaa enää syödä hyvällä omatunnolla. Jostain syystä sähköä ei yhdistetä ilmastonmuutokseen, vaikka asunnon lämmitys ja sähkö muodostavat keskimäärin neljäsosan kuluttajan hiilijalanjäljestä. Tiedätkö sinä, kuinka pystyt parhaiten pienentämään hiilijalanjälkeäsi?

Kööpenhaminan ilmastokokouksessa joulukuussa maailman johtavat poliitikot sopivat valtioiden toimista ilmastomuutoksen hidastamiseksi. Samaan aikaan myös tavalliset suomalaiset haluavat omilla toimillaan kantaa kortensa kekoon ilmastotalkoissa.
Helpoiten päästöjään voi vähentää kun tietää, missä niitä syntyy eniten. Kuluttajan hiilijalanjäljen suurimmat osa-alueet ovat suuruusjärjestyksessä asunnon lämmitys ja sähkö, elintarvikkeet ja autoilu.

Fortumin teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset kokevat ilmastomuutosta koskevan tietotasonsa parantuneen. Tällä hetkellä kuitenkin lähes kaikki päästöjen vähentämistoimet kohdistetaan autoiluun ja matkustamiseen. Suurinta yksittäistä päästöjen aiheuttajaa, asunnon lämmitystä ja sähköä, ei mielletä osa-alueeksi, johon kuluttaja voisi vaikuttaa. Vihreään sähköön siirtyminen on kuitenkin merkittävin ja helpoin tapa pienentää henkilökohtaista hiilijalanjälkeä.

Sähkönkulutuksen päästöt on helppo nollata

Vihreä sähkö on uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä. Uusiutuvat energiamuodot ovat aurinko-, tuuli- ja vesivoima. Lisäksi uusiutuvaa energiaa saadaan puusta, biokaasusta sekä muista biopolttoaineista, maalämmöstä ja aalloista.
Tutkimuksen mukaan vain kolme prosenttia suomalaisista pitää vihreään sähköön siirtymistä yhtenä tehokkaimmista keinoista ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, vaikka sähkönkulutuksen päästöt olisi mahdollista nollata helposti siirtymällä vihreään sähköön.

– Siirtyminen vihreään sähköön on yksi merkittävimmistä yksittäisistä ympäristöteoista, jonka jokainen voi tehdä. Suomalaisten aiheuttamista ilmastopäästöistä iso osa syntyy sähkönkulutuksesta. Asiakas on kuningas sähkömarkkinoillakin. Kun päätämme ostaa vain ympäristöystävällistä sähköä, ei sitä tulevaisuudessa voi tuottaakaan muilla tavoilla. Ympäristöystävällisen sähkön merkiksi olemme luoneet Ekoenergia-merkin kuluttajan valintaa helpottamaan, kertoo ekoenergiavastaava Riku Eskelinen Luonnonsuojeluliitosta.

Sama ilmastovaikutus kuin työmatka-autoilusta luopumisella

Ilmasto- ja ympäristöasioihin keskittyvä asiantuntijayritys Natural Interest on laskenut vertailulukuja aiheesta. Tulosten mukaan esimerkiksi työmatka-autoilusta aiheutuu keskimäärin sama määrä päästöjä kuin kerrostalossa asuva henkilö pystyisi vähentämään siirtymällä vihreän sähkön kuluttajaksi.

– Kerrostalokodissa asuvan kolmihenkisen perheen taloussähkönkulutuksesta aiheutuvat suorat CO₂-päästöt ovat keskimäärin noin 700 kiloa vuodessa eli saman verran kun keskimäärin työmatka-autoilusta aiheutuvat päästöt. Sähkölämmitteisen omakotitalon vähennyspotentiaali on vielä noin kolme kertaa korkeampi, havainnollistaa Natural Interestin toimitusjohtaja Jonne Hellgren.

Kuka tekee valinnan?

Vaikka kuluttajien asenteet vihreää sähköä kohtaan ovat positiiviset, vihreän sähkön valinneita kuluttajia on Suomessa vain muutamia tuhansia. Sähkösopimuksen vaihtaminen koetaan hankalaksi, ja siksi energiayhtiöt ovat ratkaisevassa asemassa, kun kuluttaja tekee valinnan vihreän ja muun sähkön välillä.

Esimerkiksi vuoden 2009 marraskuun alusta lähtien Fortumin kaikkien kotitalousasiakkaiden sähkö on tuotettu sataprosenttisesti vesivoimalla. Kuluttaja voi halutessaan valita myös tuulivoimalla tuotetun sähkön, jonka hinta on vesisähköä hieman korkeampi. Muutoksella halutaan auttaa kuluttajia pienentämään hiilijalanjälkeään helposti.

Let the clean economy begin!

Kelaa ekoasioita ja tee ilmastotesti

Mistä kohtaa puristaa ekologinen kenkäsi? Suurentaako ilmastokuormaasi asumiseen tarvittavat luonnonvarat vai kaukomatkat lentäen? Näihin saat vastauksen ja vinkkejä uudesta ilmastotestistä. Kelaa hanke on tuottanut yhdessä Apprix Oy:n ja Natural Interest Oy:n kanssa nopean ja yksinkertaisen testin, jonka avulla voi vertailla omaa ekologista ja hiilijalanjälkeään keskivertolahtelaisen jälkeen. Kelaa ekoasioita ja pelaa osoitteessa www.lahti.fi/ilmastotesti.

"Toivottavasti se laittaa miettimään..." Hollolainen ympäristölautakunnan jäsen Helena Maattola testasi jalanjälkensä ja totesi ilokseen, ”ettei testin tulos nyt ihan masentava ollut eli kaksi maapalloa kun lahtelaisilla on melkein kolme”. Hänestä EduGame ilmastotesti on oikein hyvä herättelemään asukkaita kiinnittämään ympäristöön huomiota. ”Toivottavasti se laittaa jokaisen miettimään miten itse voi vaikuttaa tai ainakin yrittää vaikuttaa ilmaston lämpiämisen hillintään.”, sanoo Maattola.

Ilmastotestistä vinkkejä ympäristön ja eurojen säästämiseen Vähentämällä omaa ympäristökuormitusta, voi siirtyä kestävämmälle tielle. Testin osiot käsittelevät asumista, liikkumista, ravintoa ja kuluttamista. Ilmastotesti mittaa henkilön oman jäljen koon ja antaa vinkkejä säästää ympäristöä ja samalla euroja.

Lahtelaisen kulutus tahti vaatii kolme maapalloa Ekologinen jalanjälki kertoo, kuinka paljon maata tarvitaan elintasomme ja elintapojemme ylläpitämiseen. Hiilijalanjälki mittaa taas ilmastokuorman osuutta. Keskivertolahtelaisen hiilijalanjälki on 8 558 kg ja ekologinen jalanjälki on 5,13 gha. Ekologisen jalanjäljen koko tarkoittaa, että lahtelaisen kulutustahti vaatisi noin kolme maapalloa, kun käytössämme on vain yksi. Lahtelaisten yhteinen ekologinen jalanjälki on 33 kertaa suurempi kuin Lahden pinta-ala eli lähempänä koko Päijät-Hämeen pinta- alaa.

Ilmastotesti -peli on toteutettu Kelaa! Kestävä kulutus ja elämänlaatu – hankkeessa. Kelaa!n päätavoite on kestävän kulutuksen ja elämänlaadun edistäminen. Kelaa! saa tukea EU:n aluekehitysrahastosta.

Lisätietoja
Lahden seudun ympäristöpalvelut / Ympäristöneuvonta

kestävän kehityksen koordinaattori
mervi.virtanen(at)lahti.fi
Puh. (03) 814 31 226, 050 559 409

ympäristötoiminnan koordinaattori
ulla.kananen(at)lahti.fi
Puh. (03) 814 3165, 050 383 6494

Vähäpäästöinen Suomi

Suomi liittyi muiden päästötavoittelijoiden joukkoon viime viikolla, kun hallitus kertoi selonteossaan, että vuonna 2050 Suomi tuottaa 80 prosenttiä vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin vuonna 1990. Tavoite tarkoittaa lähes päästötöntä liikkumista, tuotantoa ja asumista. Megaluokan mullistuksia on siis luvassa.

Nykyään valtaosa Suomen päästöistä tulee energiantuotannosta. Seuraavaksi eniten päästöjä syntyy liikenteenstä. Merkityksetöntä ei ole myöskään syöminen ja kuluttaminen. Oikeastaan sellaista toimintaa ei tahdo Suomessa ollakaan, josta kasvihuonekaasupäästöjä ei synny.

Suomalaiset ovat tällä hetkellä henkeä kohden todella suuripäästöistä kansaa. Vuoteen 2050 mennessä monet asiat mullistuvat täysin, jos tavoite aiotaan saavuttaa.

Halpalennot katoavat, talot ovat pienineliöisiä passiivitaloja tai plussaenergiataloja ja ruokapöydissä ei mässäillä naudanlihalla ja juustolla vaan siirrytään suosimaan sesongin mukaista, todennäköisesti lähialueilla tuotettua ravintao. Ja ruokaa ei missään nimessä heitetä roskiin!

Suomalaisille pyhä mökkeilykään ei säästy ilmastotalkoilta. Ensinnäkin mökkimatkojen tulee lyhentyä ja mökkien peruslämpö täytyy tuottaa uusiutuvilla. Positiivista on se että mökeillä tultaneen viettämään enemmän aikaa.

Autoilu mullistuu myös. Polttomoottoritekniikka painuu unholaan kun sähköiset peltilehmät valtaavat maantiet.

Kaikki lähtee kuitenkin asennemuutoksesta. Omien kulutustottumuksien kasvihuonepäästöjen ymmärtäminen on arkipäivää ja hiilijalanjäljestä tulee yksi valintakriteeri kulutusvalintoja tehtäessä. Nykyisen kaltainen kertakäyttökulttuurin on väistyttävä kestävän kulutuksen tieltä. Kuluttaminen on tulevaisuudessa laadukkaampaa ja ekologisempaa.

Jotta asennemuutosta voidaan edistää tulee päästötiedon olla kaikkien ulottuvilla ja näkyvillä. Esimerkiksi riisin ilmastovaikutukset ovat nelinkertaisia pastaan nähden ja yli kolmikymmenkertaisia kotimaiseen perunaan verrattuna! Asennemuutos pitäisi siis näkyä esimerkiksi Big Brother-talossa.

Kansalaiset haluavat hiilijalanjälkimerkin tuotteisiin

Suomalaisista muodostunut kansalaispaneeli äänesti lauantaina 26.09. suosituksista ilmastoneuvottelijoille. Paneelin listan kärkessä olivat tuotteiden pakolliset hiilijalanjälkimerkinnät. Lisäksik ansalaispaneeli ehdottaa ilmastorahaston perustamista, jonka tehtävänä olisi uusiutuvien energiamuotojen kehittämisen tukeminen sekä paneeli haluaisi palkita päästörajat alittaneita maita.

Kansalaiset pääsivät vaikuttamaan YK:n ilmastonmuutoskonferenssiin, kun eri maat järjestivät kansalaispaneeleja eri puolilla maailmaa. Suomessa kansalaispaneeliin järjesti Kuluttajatutkimuskeskus.

Kansalaispaneeliin osallistuneet suomalaiset ovat huolestuneita ilmastonmuutoksesta. He toivovat YK:n ilmastokonferenssin saavan aikaiseksi sopimuksen, johon myös Suomi liittyy. 85 prosenttia panelisteista toivoo, että sopimuksen rikkojille asetettaisiin rangaistuksia. Paneeli kannatti myös fossiilisten polttoaineiden hintojen nostamista. Eri maiden kansalaispaneelien mielipiteitä voi tutkia verkosta osoitteesta http://www.wwviews.org/.

Kansalaisten näkemykset välitetään kunkin maan neuvottelijoille, jotka puolestaan vievät kansalaisten mielipiteet Kööpenhaminassa loppuvuodesta 2009 järjestettävään konferenssiin.

Hankkeen pyrkimyksenä on antaa kansalaisille mahdollisuus vaikuttaa Kööpenhaminassa vuoden 2009 lopussa pidettävän ilmastokonferenssin keskusteluihin ja tulevaisuuden ilmastopolitiikkaan. WWViews (World Wide Views on Global Warming) -hankkeen alullepanijoita ovat Tanskan Teknologirådet ja Tanskan kulttuuri-instituutti Det Danske Kulturinstitut. Sen suojelijana toimii YK:n kehitysohjelma UNDP ja Tanskan ilmasto- ja energiaministeri Connie Hedegaard.

Loppuvuosi velaksi

Perjantaina 25.9 on maailman ylikulutuspäivä. Se tarkoittaa, että ihmiset ovat kuluttaneet loppuun kaikki luonnon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat.

Laskelma perustuu tutkimuslaitos Global Footprint Networkin mittauksiin. Suomessa ainoastaan Natural Interest tekee GFN:n tietokannan kanssa vertailukelpoisia laskelmia.

Laitos laskee joka vuosi ihmiskunnan ekologisen jalanjäljen, joka kuvaa, kuinka suuri alue tarvitaan ihmiskunnan elintason ylläpitämiseen. Lisäksi GFN laskee valtiokohtaiset ekologiset jalanjäljet. Suomessa muun muassa Nurmijärven, Raision, Mäntsälän, Kauniaisten sekä Lahden kaupungit ovat viime vuosina laskeneet kaupunkiensa ekologisen jalanjäljen.

Suomessa on laskennallisesti paljon luonnonvaroja henkeä kohden, mutta suomalaiset myös tuhlaavat varojaan vauhdilla. Maapallon resurssit eivät kuitenkaan tottele kansallisvaltioiden rajoja ja suuri biokapasiteetti ei anna synninpäästöä suuresta ekologisesta jalanjäljestä. Luonnonvarojen kulutusta tuleekin tarkastella globaalilla tasolla. Maailmanlaajuisesti ihmiset ylittävätkin luonnonvarojen tuotannon jopa 1,4-kertaisesti joka vuosi.Viime vuonna tehdyissä laskelmissa suomalaisten ekologinen jalanjälki oli maailman 16. suurin.

Vähennä ajoissa

Lama - Suomen ratkaisu ilmastonmuutokseen?

Vuodesta 1972 alkanut valtioiden välisen ilmastopoliittisen työn suurimpia aikaansaannoksia lienee valtioille asetetut päästötavoitteet, jotka saatiin asetettua vuonna 1997 Kioton protokollassa. Päästöjen hillinnän tavoitteeksi välillä 2008-2012 asetettiin tällöin vuoden 1990 taso. Koko ilmastotyön huolestuttavaa hitautta (ja ehkä vaikeuttakin) kuvaa hyvin, että tavoitteen asettamiseen meni yli 35 vuotta ja tämä on ollut koko globaalin ilmastotyön merkittävin saavutus. Seuraavaan tavoitteiden asettamisprosessiin tuhrautuikin aikaa seuraavat kymmenen vuotta, kunnes vuonna 2007 EU:n tasolla sovittiin 20 prosentin päästövähenemistä vuoden 1990 tasosta (Suomen suorat kasvihuonekaasupäästöt vuonna 1990 olivat noin 71 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, eli noin 14 tonnia henkeä kohden) vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2050 päästötavoitteen sopiminen ei yksinkertaisesti saa venyä yhtä pitkään.

Lyhyen ajan tavoitteet ovat nyt asetettu, joten voidaan siirtyä seuraavaan vaiheeseen eli miettimään mahdollisia keinoja miten tavoite saavutetaan. Mahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon, IPCC on neljännessä arviointiraportissa listannut eri sektoreille jo olemassa olevia sekä kehitteillä olevia keinoja., Suomen keinovalikoimaan kuuluvat tietysti ne perinteiset, eli uusiutuvilla luonnonvaroilla tuotettavaan energiaan ja energiatehokkuuteen satsaaminen, autokannan uusiminen "ekologisella" autoverotuksella, yhteiskuntarakenteen tiivistäminen tai kansainvälinen päästökauppa. Kaikki nämä keinot ovat olleet Suomen käytössä, mutta mikä yksittäinen, tunnistettava tapahtuma on vähentänyt päästöjä selvimmin?

1990-luvun alussa meitä ravisteli kunnon lama ja Suomi putosi puusta. Samalla yhteiskunta joutui pahasti myöhästyneen rakennemuutoksen kouriin. Hidas siirtyminen palveluyhteiskuntaan alkoi ja teollinen tuotanto romahti. Tämä tarkoitti samalla sitä, että Suomen hiilidioksidipäästöt olivat saman tien 1990-tason alapuolella. Melkoinen ilmastopoliittinen saavutus ilman tekemättä asialle mitään, Kioton protokollasta sopimiseen oli vielä useampi vuosi aikaa, mutta pohjoinen ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijä nimeltä Suomi oli päästötavoitteensa saavuttanut tietämättään. Samassa rytäkässä putosi muutama satatuhatta ihmistä lopullisesti työelämän ulkopuolelle, koulutus- ja muita hyvinvointipalveluita ajettiin urakalla alas, läjä pikkufirmoja tapettiin ja Suomen eriarvoistuminen lähti kunnolla käyntiin.

2000-luvun alkupuolella Nokia oli tehnyt lamasta historiaa, IT-kaverit olivat keksineet rahantekokoneen ja edessä oli loputtoman kasvun vuodet. Suomen hiilijalanjälkikin oli vakaassa kasvussa, Ari Vatasen mielestä asiat olivat todella mallillaan. Kunnes IT-kupla poksahti. Kyseessä ei ollut mikään 90-luvun lama, mutta selkeä notkahdus kuitenkin ja kas kummaa, kasvihuonekaasupäästöt tipahtivat jälleen alle 1990-tason. 2000-luvun alkupuolella Suomessakin herättiin, tai tarkemmin EU:ssa, ratkomaan ilmastonmuutosta markkinavetoisesti. Yhtenä markkinavetoisena tekona päätettiin perustaa paljon kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavalle teollisuudelle päästökauppa. Päästökaupan perimmäinen idea lienee ollut se, että jos yritykset joutuisivat käymään maksamaan hiilidioksidista, se motivoisi vähentämään päästöjä. Päästöoikeudet jaettiin kuitenkin yrityksille ilmaiseksi, joten yritysten piti enää miettiä miten paljon päästökaupalla voi tehdä rahaa. Ja kyllähän sillä voi, Suomessakin Fortumin tulos paisui välillisesti päästökaupasta johtuen. Päästökauppaa on nyt käyty kohta viisi vuotta. Suomen tai muidenkaan valtioiden kasvihuonekaasupäästöihin kaupankäynnillä ei ole juurikaan ollut merkitystä. Osaltaan päästökauppa on kyllä onnistunut luomaan muutaman hyvin toimeentulevan eläkeläisen.

Oli kuitenkin tapahtuma, joka vuonna 2005 pudotti Suomen kasvihuonekaasupäästöt alle 1990-tason. Kesällä 2005 paperialalla tapeltiin palkoista aina siihen pisteeseen saakka, että työnantaja lukitsi työntekijät työpaikan porttien ulkopuolella. Luonnollisesti tuotanto romahti, energiankulutus väheni, kuljetusten tarve laski ja kasvihuonekaasupäästöt tippuivat. Miten voi olla niin että Suomen päästöjen vähentämisen toimenpidevalikoimasta ei ole tähän mennessä löytynyt kuin yksi lääke ja se on taloudellinen taantuma? Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa kasvihuonekaasupäästöt ovat tasaisessa laskussa. Odotammeko pelkästään EU-tason toimenpide-ehdotuksia, vai eikö olisi järkevää miettiä asia nimenomaan Suomen kannalta? Erityisolosuhteet pitkine matkoineen vähillä ihmisillä eivät ole este vaan ongelman ydin, jota ei voi sivuuttaa. Suomen tulee miettiä miten se on osa vähähiilistä maailmaa, haastaa rohkeasti nykyiset mallit ja löytää jotain mikä toimii meillä ja muualla, eikä selitellä saamattomuuttaan rakenteellisilla ongelmilla.

Maaottelutunnelmaa

Keskiviikkona itänaapuri potki Suomen maanrakoon MM-karsinnoissa, tulos ja esitys ei jättänyt selittelylle sijaa. Suomi oli häkellyttävän huono. Tappio tiesi MM-haaveiden kariutumista ja (toivottavasti) uuden ajan alkamista Suomen maajoukkueelle. Uusin voimin kohtia uusia karsintoja!

Tappiosta huolimatta pelit jatkuvat. Nyt pitäisi puhaltaa länsinaapuri kumoon Ilmastomaaottelussa! Mukaan voi liittyä täällä. Nyt täytyy tsempata, muuten käy yhtä nolosti kuin keskiviikkona stadikalla. Tappioon ei siis yksinkertaisesti ole enää varaa, toista mahdollisuutta kun ei tule.

Kansalaisinfoa luvassa maailman ympäristöpäivänä 5.6

Maailman ympäristöpäivänä 5.6 Natural Interest on mukana eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän järjestämässä Työkalut kestävään kehitykseen-kansalaisinfossa. Tapahtuma alkaa kello 10.00 Erkki "Susi" Pulliaisen avaamana, luvassa esitelmiä ja keskustelua kestävän kehityksen tiimoilta noin kahteen saakka.

Tervetuloa!

Innovatiivinen ilmastoratkaisu

Kokeneet matkaajat ovat usein sitä mieltä että mitä enemmän matkustaa, sitä todennäköisimmin on sitä mieltä että ihmiset, ja elämä, on kaikkialla pohjimmiltaan aika samanlaista. Lisäksi lomat ulkomailla tahtovat olla melkoista turismisuorittamista, jonka jälkeen paikkoja kolottaa ja olo on kaikkea muuta kuin rentoutunut. Ja kuinka monta katedraalia sinunkin valokuva-albumistasi löytyy, joita et ikinä tunnistaisi ellei maata ja paikkakuntaa lukisi kuvan vieressä?

No entäs pitkästä aikaa hyvin ystävien kesämökillä vieraillessa, kuinka usein muistelette porukalla "viime kertaa kun nähtiin, oli niin..no, mukavaa"? Varmaan siloin vielä sovitte että pitäisi nähdä useamminkin. Mutta niin vaan seuraavina vuosinalomille tuli lähdettyä uuteen ja edellistä jännempään kaupunkiin tai maahan, jossain muutaman tunnin lentomatkan päässä. Kun ne lennotkin olivat niin halvat! Ja siellä kun oli se konferenssikin jossa oli tarkoitus olla paikalla..Mutta oikeasti,
kumpaa muistelet lämmöllä vuosien päästä - kesäpäivää Saimaan rannalla tuttujen kanssa vai kahden tunnin kiukkuista jonotusta La Sagrada Familiaan? Ja lentäminen? En keksi tällä hetkellä epämukavampaa ja turhauttavampaa matkustusmuotoa.

No okei, ehkä Lontoon metro. Heinäkuussa. Ruuhka-aikaan.

Vähähiilisessä tulevaisuudessa, tai pitäisikö sanoa nykyisyydessä, sillä tämä hedonistinen kertakäyttöyhteiskunta on auttamatta tullut tiensä päähän, ei ole tässä mittakaavassa sijaa fossiilisia polttoaineita ryystävään matkustamiseen. Missä ja miten silloin kohdata muut päätöksentekijät ja innovaattorit, vielä samalla imien
kulttuurielämyksiä? Missä kuulla mielenkiintoisia mielipideavauksia, osallistua ajatusleikkeihin ja huumaantua säkenöivästä seurasta? Saimaa summit instead of Shanghai summit?

Onneksemme ihmiskunta on saanut aikaiseksi maailmanlaajuisen verkon juuri ilmastokriisin kynnyksellä. Verkko muuttaa kaiken. Tai siis muutti jo. Sen avulla pystymme tehokkaasti jakamaan uudet ajatukset ja innovaatiot maailmanlaajuisesti vieläpä tehokkaasti niin, että jokainen meistä voi halutessaan osallistua asioiden kehittämiseen kaikkia hyödyttävällä tavalla. Enemmän tästä aiheesta kirjoitti muun muassa britiläinen ajattelija Charles Leadbeater kirjassaan We Think.

Leadbeater lähtee oletuksesta että edellinen vuosisadan ollessa massatuotannon aikakausi, on nykyinen puolestaan massainnovaation aikakausi. Leadbeater näkee tulevaisuuden yhteiskunnan perustuvan enemmänkin tiedon ja työkalujen jakamiseen, kuin omistamiseen. You are what you share - olet mitä jaat.

Tiedon määrä kasvaessa eksponentiaalisesti ei verkottuneessa maailmassa mikään pysy kauaa yksityisenä omaisuutena. Tiedon yhteisölliseen jakamiseen perustuvat Piratebay, kansainväliset striimit , Linux, youtube ja wikipedia...kaikki pelkkää alkusoittoa. Yhä useamman yrityksen ansaintalogiikat tulee miettiä täysin uudelleen. Suomessakin on erinomainen esimerkki jakamiseen perustuvasta, oikein kohdistetusta tekemisestä ja osaamisen jakamisesta sähköauton muodossa.

Leadbeaterin kirja on ehdottomasti tutustumisen arvoinen, ja kunnon open source-ajattelun mukaisesti sen kirjoittamiseen osallistui legioona innokkaita jakajia ja kolme ensimmäistä kappaletta ovatkin luettavissa webbisivuilta täysin ilmaiseksi. Nyt you are what you share-ajattelu tulisi kaikin keinoin valjastaa ilmastokysymyksen ratkaisemiseen.

----
Kirjoitus on osa Saimaa Summit-ympäristöblogia.

Pohjoisrantalaisen hiilijalanjälki hieman keskivertoa matalampi

Pohjoisranta Oy on ensimmäisenä viestintätoimistona Suomessa mittauttanut koko hiilijalanjälkensä. Energiankulutus ja matkustus muodostavat merkittävimmän osan Pohjoisrannan ympäristökuormituksesta. Arvion mukaan pohjoisrantalaisen keskimääräinen työjalanjälki on hieman keskivertoa pienempi.

Pohjoisrannalle suoritettu hiilijalanjäljen arviointi on ensimmäinen suomalaiselle viestintätoimistolle suoritettu arviointi. Tehty kartoitus on myös yksi laajimmista suomalaisyrityksille suoritetuista hiilijalanjäljen arvioinneista, ja sen suoritti Natural Interest Oy. Tarkasteltavana oli Pohjoisrannan vuoden 2008 toiminta.

Pohjoisrantalaisen keskimääräinen työjalanjälki oli 6095 kgCO2. Natural Interestin arvioimien toimistojen työntekijäkohtaiset päästöt ovat keskimäärin noin 7 000 kgCO2. Pohjoisrantalaisen työjalanjälki on näin hieman keskiarvon alapuolella. Suomalaisen kokonaishiilijalanjälki on keskimäärin noin 10 000 – 15 000 kgCO2.

Pohjoisrannan toiminnan hiilijalanjälki oli kokonaisuudessaan 143 tCO2e (ekvivalenttista hiilidioksiditonnia) vuonna 2008. Eniten ympäristöä kuormitti matkustaminen (65 prosenttia), erityisesti lentomatkustaminen. Päivittäisten työmatkojen osuus liikennöintijalanjäljestä on seitsemän prosenttia. Toiseksi eniten hiilijalanjälkeä kasvatti energiankulutus, joka tuotti neljänneksen yrityksen päästöistä.

Hiilijalanjäljen arviointia varten kerättiin tietoa laajasti koko Pohjoisrannan toiminnasta: energiankulutuksesta, materiaali- ja laitehankinnoista, työ- ja business-matkustamisesta sekä jätteistä. Tuloksena saatiin sekä yrityskohtaiset että työntekijäkohtaiset päästöt.

”Halusimme tutkia millainen ympäristökuormitus Pohjoisrannan toiminnalla on voidaksemme vähentää negatiivisia ympäristövaikutuksia. Emme voi piiloutua vastuulta ajattelemalla, ettei omalla toiminnallamme ole vaikutusta. Kaikki toiminta vaikuttaa ympäristöön ja pienilläkin muutoksilla voidaan saada myönteisiä vaikutuksia aikaan”, sanoo Pohjoisrannan toimitusjohtaja Jouni Heinonen.

Pohjoisranta hyödyntää arvioinnista saatua tietoa ympäristötavoitteidensa asettamisessa ja seurannassa sekä toiminnan vertailussa. Käytännön keinoina hiilijalanjäljen pienentämiseksi energiankulutukseen ja matkustamiseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jouni Heinonen
Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy
Puh: +358 40 500 0584
Sähköposti: jouni.heinonen@pohjoisranta.fi

Kestävän kasvun strategiat – Kuinka ottaa luottamus kilpailueduksi?

Natural Interest on mukana Tekesin ja Finpron järjestämässä korkealuokkaisessa vastuullisuusseminaarissa pk-yrityksille.

Aika: 20. 5.2009 klo 9.00 – 13.45
Paikka: Finpro, Porkkalankatu 1, Helsinki

Yhteiskuntavastuullisuus ei ole mitään uutta yrityksille –he ovat tehneet sitä alusta lähtien luomalla työpaikkoja, olemalla aktiivisia paikallisissa yhteisöissä ja muilla vastaavilla tavoilla. Uutta sen sijaan on sidosryhmien koko ajan kasvava kiinnostus yritysten yhteiskunnalliseen toimintaan.

Ilmastonmuutos on johtanut strategisten haasteiden lisääntymiseen monilla toimialoilla kuten raaka-aine- ja vesiteollisuudessa sekä liikenteen ja uusiutuvien energiamuotojen alueilla. Globalisoituminen ja ulkoiset paineet eri sidosryhmiltä ovat johtaneet tarpeeseen ottaa vastuuta globaalien tuotantoketjujen työoloista ja tuotannosta. Myös rahoitusmarkkinoiden kiinnostus heidän sijoituskohteidensa pitkän tähtäimen toimintaan on kasvamassa. Tästä johtuen yrityksiin kohdistuva paine kasvaa, mutta tämä kehitys johtaa myös uusien mahdollisuuksien ja kasvun löytymiseen.

Finpro yhteistyössä Tekesin kanssa järjestää seminaarin: ”Kestävän kasvun strategiat – Kuinka ottaa luottamus kilpailueduksi”. Tervetuloa paikalle kuulemaan miten yritykset meillä ja muualla ovat vastanneet yritysvastuun haasteisiin ja mitä vinkkejä osallistuvilla asiantuntijoilla on sinun yrityksellesi.
Ohjelma

* 9.00 Rekisteröinti, kahvit ja networking
* 9.30 Tervetuloa ja tilaisuuden avaus
o Kestävää yritystoimintaa – miksi? Seija Lukkala, CEO, Globe Hope
o Yritysvastuu ja pk-yritykset – Finpro/Tekes benchmark tutkimuksen tulosten esittely, Marika Finne, konsultti, Finpro
o Yritysvastuu ja kansainvälistyminen, Susanna Monni, Finnish Business in Society
* 10.40 Kahvitauko
* 11.00 Ryhmätyöpajat
o Aihepiirit listattu alla
* 13.00 Lounas
* 13.45 Yksittäiset tapaamiset

Mikäli haluaisitte tavata työpajojen vetäjiä kahden kesken ja keskustella tarkemmin oman yrityksenne mahdollisuuksista ja haasteista, teillä on mahdollisuus esittää tapaamispyyntöjä ilmoittautumisenne yhteydessä.
Ryhmätyöpajojen aiheet

* Hiilijalanjälki ja tuotesuunnittelu, Jonne Hellgren, Natural Interest & Petri Piirainen, Juha Mäkelä, Matta Design Office
* Markkinointi ja kommunikaatio, Jaana Haapala, Family inc.
* Yritysvastuu ja Ympäristöjohtaminen, Timo Husu, Vestigium & Tuula Pohjola, CR/Network
* Corporate Social Responsibiltiy & Internationalization, Kristina Modée & Marika Finne, Finpro

Tapahtuman pääkielenä on suomi. Tapahtuma on maksuton, mutta paikkoja on rajoitetusti.

Rekisteröityessänne tapahtumaa varten teillä on mahdollisuus pyytää erillistä tapaamista tapahtumaan osallistuvien asiantuntijoiden kanssa ja keskustella yksityiskohtaisesti yrityksenne tilanteesta ja tarpeista. Ilmoittakaa kiinnostuksenne tapaamiseen asiantuntijoidemme kanssa rekisteröitymisen yhteydessä. Kertokaa myös, mikäli haluatte keskustella jostain tietystä aiheesta esimerkiksi yllä mainittuihin ryhmätyöpajoihin liittyen.

Rekisteröityminen 11.5. mennessä:
Helena Styrman, helena.styrman(a)finpro.fi

Kasvihuonekaasujen päästämiskielto osa II

Maaliskuussa blogissamme pohdittiin lyhyesti kasvihuonekaasupäästöjen kieltämistä. Nyt Norja haluaisi kieltää bensiinikäyttöiset autot vuoden 2015 alusta lähtien. Kuten lyhyessä artikkelissa sanotaan, ajatusta pidetään Norjassa outona, jopa naurettavana heidän vahvan öljyntuotantoteollisuuden vuoksi.

Ensimmäinen tupakoinnin julkisissa tiloissa kieltänyt maa oli myös hyvin yllättävä valtio, nimittäin Irlanti. Jokainen Irlannissa vieraillut tietää kokemuksesta että pubielämä vihreällä saarella on äärimmäisen vireää. Irlaintilaiset todella rakastavat pubejaan. Ja hieman normaalia pidemmän illan aikana Guinnessin hattu pelasti monen tupakoitsijan oluen tuhkaliuokselta. Odotetusti näissä olosuhteissa tupakoinnin kieltämistä vastaan protestoitiin voimakkaasti.

Mutta eipä aikaakaan kun muut valtiot seurasivat perässä ja hyvin nopeasti irlantilaisetkin olivat pääosin tyytyväisiä uuteen kieltoon. Tanskassa ja Israelissa ollaan myös matkalla bensiinittömään autoiluun. Entäs Suomi? EU? Eiköhän se ole vain ajan kysymys.

Ilmastonmuutos mahdollisuus pk-yritysten liiketoiminnalle, ongelmana osaamisen ja tiedon puute

Ilmastonmuutos vaikuttaa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä eniten viestintään, tuotekehitykseen sekä markkinointiin. Näin ilmeni Mainostoimisto Taskun ja Viestintätoimisto Povitaskun Digitieto Oy:llä tänä keväänä teettämässä tutkimuksessa.

Vaikka ilmastonmuutoksen ei tutkituissa yrityksissä koettu vielä vaikuttavan merkittävällä tavalla omaan liiketoimintaan, valtaosassa on jo tehty joitain toimenpiteitä muutokseen sopeutumiseksi. Yli 40 % vastanneista pk-yrityksistä kertoi arvioineensa ilmastonmuutoksen vaikutuksia markkinoidensa kehitykseen. Yrityksen strategiaan ilmastonmuutos oli vaikuttanut vain noin 20 %:ssa ja johtanut kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteisiin noin 10 %:ssa
tutkituista yrityksistä. Vastanneista yrityksistä 85 % oli tehnyt vähintään yhden tutkituista
ympäriystävälliseksi mielletyistä toimenpiteistä. Eniten suositaan uusiutuvia energialähteitä sekä materiaalien ja energian tehokkaampaa käyttöä, jota puoltavat ympäristökuormituksen vähentämisen lisäksi todennäköisesti myös kustannussyyt.

Muutos on mahdollisuus

Enemmistö tutkimukseen vastanneista pk-yrityksistä katsoi ilmastonmuutoksen olevan liiketoiminnalle pikemminkin mahdollisuus kuin riski yrityskuvallisissa, tuotekehityksellisissä sekä viestintään liittyvissä asioissa. Eniten riskejä löydettiin yrityksen talouden ja
logistiikan alueelta.
– Pienissä yksiköissä muutokset on ehkä helpompi kääntää mahdollisuuksiksi ja ympäristömyönteiset asenteet teoiksi. Pelkästä ekoleimasta tuskin saa kilpailuetua, mutta todelliset ympäristöteot ovat merkittävä kilpailutekijä. Tulevaisuudessa pienissäkin yrityksissä tehdään ilmastostrategioita ja taloustaantuman alta kuoriutuvat vihreämmät markkinat, Mainostoimisto Taskun kehitys- ja strategiajohtaja Antti Leskinen uskoo.

Yksityiset valinnat ohjaavat myös yrityksiä

Tutkimukseen vastanneista pk-yritysten johtajista 68 % on kiinnostunut asiakkaidensa ympäristöasenteista. Kuitenkin vain alle puolessa tutkituista yrityksistä asiakkaiden ekologiset arvot ja suhtautuminen ilmastonmuutokseen huomioidaan yrityksen toiminnassa, päätöksissä tai viestinnässä.
– Markkinatalouteen kytkeytynyt globaali ilmastonmuutos vaikuttaa myös pienten yritysten liiketoimintaan. Kuluttajat ovat hereillä ja tunnustavat ympäristöä säästävät arvot omikseen. Seuraavaksi yksityiset valinnat siirtyvät väistämättä myös yritysten toimintaan ja alihankintaketjujen kilpailutekijäksi, Antti Leskinen sanoo.
– Britanniassa vähittäiskaupat ovat jo kilpailleet näyttävästi päästöjen vähentämisessä ja maahan on luotu ilmastolaki takaamaan päästöjen vähentämisen jatkuvuutta, ympäristö- ja ilmastoaiheisen markkinatiedon asiantuntijan, Natural Interest Oy:n toimitusjohtaja Jonne Hellgren kertoo.

Myös työntekijöiden asenteet vaikuttavat yritysten toimintaan. Arvomaailmat siirtyvät yksilöiltä yrityskansalaisille ja toisinpäin: työnantajalla on mahdollisuus vaikuttaa työntekijöidensä asenteisiin ja tekoihin ympäristövaikutusten vähentämisessä.
– Keskimääräisen suomalaisen toimistotyöntekijäin hiilijalanjälki on vuodessa noin 7 000 kg CO2. Tämän lisäksi suomalainen aiheuttaa työajan ulkopuolella keskimäärin 8 000 kg:n kasvihuonekaasupäästöt, Jonne Hellgren kertoo.
– Kun ympäristöarvot siirtyvät työntekijöiltä yrityksille, yksilön aktivismista tulee myös yritysaktivismia, Antti Leskinen muistuttaa.

Haasteena tieto

Tutkimukseen osallistuneissa pk-yrityksissä ympäristöasioihin liittyvän markkinointiviestinnän suurimpana haasteena pidettiin osaamisen ja tiedon puutetta. Vastanneissa yrityksissä kaivattiin ympäristöviestinnän tueksi ammattilaisten luomaa, tietopohjaista apua.
– Ympäristöasioihin liittyy paljon nopeasti päivittyvää tietoa, josta on vaikea seuloa omalle liiketoiminnalle olennaisin informaatio. Viestien seuraaminen vaatii keskittymistä, Antti Leskinen sanoo.

Tutkimus tehtiin sähköisesti ja se suunnattiin pk-yritysten johdolle. Tutkimukseen vastasi 100 kohderyhmään kuuluvaa. Tutkimuksen virhemarginaali 95 % luottamustasolla on suurimmillaan noin 10 % suuntaansa koko vastaajajoukosta.

Sähköinen kirje tuottaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin paperinen

Natural Interest on tutkinut Itella Informationille iPost-palvelun sähköisen sekä paperisen tuotannon ja jakelun hiilidioksidipäästöjä. Tutkimuksen mukaan täysin sähköisen kirjeen tuotantoprosessin hiilidioksidipäästöt ovat noin 40 prosenttia pienemmät kuin paperilla tuotetun perinteisesti jaellun kirjeen. Paperiprosessi tuottaa noin 50 grammaa hiilidioksidipäästöjä jakelu mukaan luettuna. Datan keräämisen aikaan sähköisen laskun tekeminen tuotti 30 grammaa hiilidioksidipäästöjä per kirje. Sähköisten kirjevolyymien kasvaessa sähköisessä prosessissa voidaan kuitenkin yltää lähes 90 prosenttia pienempiin hiilidioksidipäästöihin paperiseen verrattuna.

Paperiprosessissa tutkittiin Itellaan sähköisenä saapuneen kirjeaineiston käsittelyn, tulostuksen, kuorituksen ja fyysisen kuljetuksen tuottamia hiilidioksidipäästöjä. Laskennassa huomioitiin palvelimien energiankulutus, paperit, kirjekuoret, tulostus, kuoritus, ilmastointi, työtilojen sähkönkäyttö sekä jakeluprosessin polttoaineen ja energiankulutus. Sähköisessä prosessissa tutkittiin sähköisen kirjeaineiston käsittelyn, palvelimien energiankulutuksen, ilmastoinnin ja sähköisen jakelun kuormittavuus. Tutkimuksessa huomioitiin myös sähköisessä prosessissa yksittäisen kirjeen lukemiseen käytetty energia kotikoneella ja kirjeen arkistoiminen kuudeksi vuodeksi NetPosti –palveluun. Arviointi on ensimmäinen suomalaisille kuluttajille suunnatun paperisen ja sähköisen verkkolaskupalvelun hiilidioksidipäästöjen vertailu.

- Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että sähköinen prosessi vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä. Yllätyimme kuitenkin siitä, että nykytuotannossa sähköisen ja paperisen prosessien hiilidioksidipäästöjen ero ei ollut suurempi, kertoo johtaja Miikka Savolainen Itella Informationista.

Itellan paperikirjeen tuotanto ja jakelu on jo optimoitu suurien volyymien mukaan. Paperiprosessissa tulostus ja kuoritus tuottavat yhteensä noin 26 grammaa hiilidioksidipäästöjä ja jakelu 21 grammaa.

– Materiaaleista aiheutui lähes nelinkertaiset kokonaispäästöt infrastruktuurista aiheutuneisiin päästöihin verrattuna. Arvioinnin tuloksista voidaankin päätellä, että energiatehokkaasti tuotettu sähköinen iPost -palvelu on perinteistä tulostus- ja postituspalvelua vähemmän ympäristöä kuormittava, ainakin hiilidioksidipäästöjen osalta, sanoo Jonne Hellgren selvityksen tehneestä Natural Interest –yrityksestä.

Suomalaiset ovat peränpitäjiä sähköisen laskun käyttöönottamisessa. iPost-palvelussa on sähköinen kanava valmiina odottamassa volyymien kasvua.

- NetPostissa on tällä hetkellä kapasiteettia huomattavasti suuremmille volyymeille. Kun NetPostin käyttö yleistyy, laskelmiemme mukaan hiilidioksidipäästöt yhtä sähköistä kirjettä kohden ovat lähes 90 prosenttia pienemmät kuin paperisen. Sähköisen ympäristöedut paperiin verrattuna lunastetaan moninkertaisesti, kun volyymit saadaan nousemaan. Haaste on sama kaikissa sähköisissä palveluissa, Miikka Savolainen jatkaa.

iPost on Itella Informationin palvelu, jonka avulla yritykset lähettävät aineistoja, esimerkiksi laskuja, asiakastiedotteita tai palkkalaskelmia sähköisessä muodossa Itellaan. Itella lähettää aineiston lähettäjän puolesta vastaanottajan haluamalla tavalla perille joko sähköisesti tai postitse paperilla. Kuluttajille sähköisenä kanavana toimii NetPosti, yrityksille laskut välitetään suoraan ostolaskujen käsittelyjärjestelmiin. Vuonna 2008 kansainvälisesti lähetettiin noin 105 miljoonaa iPost-kirjettä, joista suurin osa Suomessa. Sähköisiä kuluttajakirjeitä, joista ei toimitettu erikseen paperiversiota, oli noin miljoona.

iPost -palvelun hiilidioksidipäästöjen arviointi suoritettiin Itella Information Oy:n Helsingin Postintaival 9:ssä sijaitsevan toimipaikan vuoden 2007 lukujen perusteella.

Lisätietoja:
Johtaja Miikka Savolainen, Itella Information Oy, puh. 040 753 6484
Hankejohtaja Hanna Kaustia, Itellan ympäristöohjelma, puh. 040 765 7772
Toimitusjohtaja, Jonne Hellgren, Natural Interest Oy, puh. 040 574 6031

Poliittisesti naurettava ilmastonmuutos

Otsikko ei ole harhaanjohtavaa, vaikka joskus tuntuukin että useimpien poliitikkojen ilmastoasenteelle ei voi kuin (epäuskoisesti) nauraa. Joskus niin on ehkä tarkoituskin.

G20 – Suunta oikeasti kestävälle tielle?

G20-ryhmä tapaa parhaillaan Lontoossa, ja raportoitavaa sekä keskusteltavaa aiheen ympäriltä riittää loputtomiin. Ja tätä kirjoittaessa saapuivat ensimmäiset raportit hulinoista. Mutta käsiteltävä asialista on varmaankin loputon ja jokaisella osanottajalla on tietysti omat tavoitteensa, riippumatta siitä kummalla puolella lasiseinää kohdataan. Loppujen lopuksi kaikki toiminta kiteytyy kuitenkin yhteen asiaan: nykyisen talousmallin kestämättömyyteen. Jatkuvan kasvun tavoittelemisen aika keinoja kaihtamatta onkin (toivottavasti) nähty.

G20-ryhmä tapaa parhaillaan Lontoossa, ja raportoitavaa sekä keskusteltavaa aiheen ympäriltä riittää loputtomiin. Ja tätä kirjoittaessa saapuivat ensimmäiset raportit hulinoista. Mutta käsiteltävä asialista on varmaankin loputon ja jokaisella osanottajalla on tietysti omat tavoitteensa, riippumatta siitä kummalla puolella lasiseinää kohdataan. Loppujen lopuksi kaikki toiminta kiteytyy kuitenkin yhteen asiaan: nykyisen talousmallin kestämättömyyteen. Jatkuvan kasvun tavoittelemisen aika keinoja kaihtamatta onkin (toivottavasti) nähty.

Tämäkin ”lama” on jälleen kerran aiheutunut lainarahalla tavoitellusta loputtomasta taloudellisesta kasvusta. Velkarahaan perustuva kasvun tavoittelu on ajanut ihmiset, yritykset ja yhteisöt vähitellen niin epävakaaseen tilaan, jolloin pienikin taloudellinen notkahdus suistaa yhä suuremmat massat taloudelliseen ja sosiaaliseen kriisiin. Ja vaikka nykymallilla hyvinvointi on kasvanut jossain määrin, niin on myös pahoinvointi. Viidesosa maailman väestöstä, yli miljardi ihmistä, ansaitsee 2 % maapallon tuotosta. Elintasokuilu ja pahoinvointi kasvaa. Tätä ihanuutta tavoitellessa nykymalli on johtanut (melkein) hallitsemattomaan ilmastonmuutokseen ja olemme aiheuttaneet tuhoa yli 60 prosentille maapallon ekosysteemeistä. Tähän mennessä.

Tälle ”kehitykselle” tulisi varmaan saada loppu? Britannian hallituksen Sustainable Development Commission on ainakin sitä mieltä.

SDC:n mukaan vaikka meillä ei ole varaa antaa globaalin kysynnän kasvun nostaa meidät tästä suosta, vaan olemme pakotettuja keskittymään hyvinvoinnin luomiseen ilman jatkuvan kasvun tarvetta. Keinojakin SDC:n takataskusta löytyy, muun muassa finanssimaailman toiminnan järkevöittäminen sekä läpinäkyvyyden lisääminen, julkisten toimintojen rahoituksen turvaaminen sekä priorisointi yksityisen eduntavuttelun kustannuksella, työn jakaminen, työn ja vapaa-ajan helpompi sovittaminen ja kulutuskulttuurista irtisanoutuminen. Lisäksi kaikessa taloudellisessa toiminnassa täytyisi huomioida maapallon aiheuttamat ekologisten rajoitukset.

Raportin päätesanat ovatkin varsin selvät

"The clearest message from the financial crisis is that our current model of economic success is fundamentally flawed. For the advanced economies of the western world, prosperity without growth is no longer a utopian dream. It is a financial and ecological necessity."

Kasvihuonekaasujen päästämiskielto

Viime viikolla järjestettiin kokous Kööpenhaminassa vuonna 2007 ilmestyneen hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) neljännen arviointiraportin tiedon päivittämiseksi ja uusimman tiedon esilletuomiseksi joulukuista COP15 ilmastokokousta varten, joka järjestetään tarkalleen 262 päivän kuluttua (laskuri löytyy muuten täältä). Tämä kokous tulee vaikuttamaan meihin kaikkiin, mutta erityisesti tuleviin sukupolviin. Jos kasvihuonekaasupäästöille ei nyt saada tiukkoja rajoituksia, alkaa olla jo liian myöhäistä ajatellen kahden asteen lämpenemistavoitteita. Toivoa täytyy, että erään maan johtohahmon vaihtuminen vaikuttaisi myös Kööpenhaminan tavoitteiden saavuttamiseen.

Mutta miksi se on niin vaikeaa asettaa kieltoa? Eri tahojen tutkimuksissa on arvioitu, että keinoja hillitä ilmastonmuutosta on vaikka mitä, nyt se ei vielä olisi edes niin kallista ja ”vihreä” teollisuuskin hyötyisi luoden uusia työpaikkoja? Mikä estää kiellon asettamista? Tähän voitaisiin verrata erästä toista kieltoa, joka astui voimaan kesäkuussa 2007. Tämän kiellon ansiosta on ollut ilo löytää mukavia lounas- sekä illanviettopaikkoja, joihin aiemmin ei olisi tehnyt mieli johtuen ilmasta, jota olisi voinut leikata. Aluksi toki kapinoitiin (muutos tuntuu jostain kumman syystä olevan aina pelottavaa), mutta nyt ei varmasti palattaisi enää vanhaan. Nyt kiellosta on tullut trendikästä ja yhä useampi kummastelee, miten moista saastuttava toimintaa on voitu yleisissä tiloissa sallia? Ja kielto jää yleensä rikkomatta sosiaalisen paineen vuoksi, ei niinkään juridisen. Tähän voisikin suoraan viitata, että miksi ei fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuville kasvihuonekaasupäästöille asetettaisi saman tyyppistä kieltoa, ilma (jos mikä) on yhteistä meille kaikille. Toivottavasti tästäkin kiellosta tulisi kaikkien parissa trendikästä. Onneksi useiden ihmisten mielestä se on jo nyt, heitä vaan ei taida vielä olla tarpeeksi...

Sijoittajat suhtautuvat ilmastonmuutokseen vakavasti

Haastavina aikoina sijoittajat hakevat turvallisia sijoituskohteita. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa sijoituskohteen riskeihin ja miten sitä voisi arvioida?

Hyvänä esimerkkinä sijoittajien yhteistoiminnasta voidaan pitää Carbon Disclosure Project–aloitetta. CDP:n tavoitteena on informoida sijoittajia ilmastonmuutoksen eri yrityksille aiheuttamista riskeistä sekä mahdollisuuksista. Lisäksi tavoitteena on informoida yritysten johtoa osakkeenomistajien huolesta ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin yritysten toiminnassa. Ensimmäinen CDP-projekti käynnistettiin 2000. Vuoden 2009 aloitteessa on mukana jo 475 sijoittajaa, kuten Barclays, HSBC, Goldman Sachs, Merrill Lynch & Co., Inc, Mitsubishi UFJ, Morgan Stanley ja National Australia Bank. CDP tarjoaa näille sijoittajille pääsyn yli 4500 yrityskohtaiseen CDP-kyselyyn.

Osallistumalla CDP:n kyselyyn yritykset antavat selän signaalin siitä, että he ovat ainakin miettineet mitä ilmastonmuutos tarkoittaa juuri heidän yritykselleen. Sijoittajia tietysti kiinnostaa minkälaisia riskejä tai mahdollisuuksia yritykset ilmastonmuutoksessa näkevät miten he ovat niihin varautuneet. Joidenkin mielestä ilmastonmuutoksen riskit oman toiminnan kannalta liittyvät pelkästään veden pinnan nousun kautta tehtaiden sijainteihin, kun muut näkevät paikallisen kasvukauden pitenemisen myötä tuotteidensa kysynnän kasvavan. Yrityskohtaiset hiilijalanjälkien avulla keskinäinen vertailu on myös (jollain tasolla) mahdollista ja sijoittajat voivat arvioida kuinka suurten päästövähennysten edessä potentiaaliset sijoituskohteet tulevaisuudessa ovat. Tärkeintä CDP:n kaltaisissa organisaatiossa on kuitenkin se, että ne tarjoavat yrityksille selkeät raamit ilmastonmuutokseen liittyvien asioiden haltuunottamiseen.

Viime vuonna CDP:n Nordic-listauksessa CDP lähestyi myös yli 50 suomalaista suuryritystä. Noin puolet jätti vastaamatta kyselyyn.

CDP:n tietoa hyödyntää useampikin etujärjestö. Yhtenä esimerkkinä New Yorkissa päämajaansa pitävä Interfaith Center on Corporate Responsibility-järjestö (ICCR)), joka rakensi alkuvuodesta yli 150 mailman suurimman yrityksen ilmastoriskiprofiilit. Yritysten rankattiin keskenään niiden vertaamalla niiden hiilijalanjälkeä sektorikohtaisiin hiilijalanjälkiin. Tunnistamalla suurimmat riskiyritykset ilmastonmuutoksen suhteen ICCR:n tavoitteena on tarjota sijoittajille tarkempaa tietoa CDP:n lisäksi. Listalta löytyy yllättäviäkin yrityksiä, muun muassa useita sijoituspankkeja ja esimerkiksi Google. Tuloksiin pääsee täältä.

Vihreät palautuvat nopeammin

Kilpailu on kovaa ja marginaalit pieniä niin urheilussa kuin liike-elämässäkin. Mitä nopeammin palaudut edellisestä suorituksesta, sitä nopeammin kehityt ja sitä suurempi hyöty joukkueellasi on seuraavissa koitoksissa vastapuoleen verrattuna. Oma joukkueeni Arabian HC pelaa vihreissä peliasuissa. En ainakaan itse koe saavani peliasun väristä pelikentällä ylivoimaista hyötyä vastapuoleen verrattuna. Ehkä pelipaidat pitäisi jättää pesemättä useammin, jäisi 'greenwash' tekemättä. Mutta yritykset hyötyvät tutkitusti vihreistä toimintatavoista. Niin tällaisen taantuman aikoina, mutta etenkin maailmantalouden noustessa taantumassa. Asiasta on useampiakin tutkimuksia, viimeisimpänä kansainvälinen konsulttitoimisto A.T. Kearney julkaisi 'Green' Winners -selvityksen.

A. T. Kearneyn raportin mukaan todellinen sitoutuminen ja uskottavat kestävän kehityksen mukaiset toimintatavat tarjoavat selkeän edun kilpailijoihin nähden. Ja kestävällä pohjalla toimivat yritykset ponnistavat taantumasta nopeammin kuin muut. Hartman Groupin selvityksessä taas todettiin, että taantumalla ei ole vaikutusta kestävästi tuotettujen tuotteiden menekkiin.

Green Winners-selvitykseen valittiin 99 yritystä Dow Jonesin sustainability-indexiltä sekä Goldman Sachsin SUSTAIN fokuslistalta. Näiden yritysten pörssikursseja ja tulosta seurattiin viime vuonna kuuden kuukauden ajan. 16 toimialalla 18:sta kestävään toimintaan fokusoituneet yritykset pärjäsivät kilpailijoihinsa nähden suhteellisesti paremmin niin tuloksellisesti kuin yrityksen pörssikurssin arvolla mitattuna.

Selvityksen mukaan etenkin taantuman aikaan sijoittavat olivat hanakampia hakemaan pääomalle tuottoa oikeasti kestävällä tavalla toimivista yrityksistä. Sijoittajia kiinnosti erityisesti kestävyyden pitkälinjaisuus, johdonmukainen riskienhallinta sekä näytöt vihreistä innovaatioista. Esimerkkinä käytettiin muun muassa kuluttajatuotteita valmistavaa yritystä jolle kestävän kehityksen mukainen toiminta on syvällä yrityksen arvoissa. Yritys on kasvattanut tuotantoaan 76 % vuodesta 1998 ja samalla pienentänyt hiilijalanjälkeään 16 %, energiankulutusta 3 % ja veden kulutusta 8 %. Vuonna 2007 energiatehokkuus säästi yritykselle yli $30 miljoonaa. Pakkausteknologian optimointi on tuonut jo yli $500 miljoonan säästöt kymmenen vuoden aikana.

Raportti painottaa edelläkävijöiden niittämiä markkinahyötyjä, mutta vielä ei kuitenkaan ole liian myöhäistä. Vihreät markkinat ovat tulevaisuutta. Yritykset jotka sisäistävät ympäristöllisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ovat taantuman jälkeisiä voittajia. Mutta jos tavoitteena on vain siloitella yrityksen imagoa, eli suorittaa kuuluisa 'greenwash' on järkevämpää sijoittaa ne rahat johonkin taantuman aikana toimintaedellytyksiä parantavaan toimintaan. Pudotuspelit ovat kuitenkin alkaneet, eihän sinun yrityksesi tipahda jo ensimmäisellä kierroksella?

Blogin uudelleen avaus

Aloitimme blogimme yrityksemme verkkosivuilla helmikuussa 2009, mutta siirtyessämme tänne kaikin puolin kätevämpään Blogspottiin otamme mukaamme aikaisemmat aikaan saannoksemme.

Helmikuussa päätimme aloittaa blogimme melkeinpä tylsän totisella faktalla ilmastonmuutostutkijoiden keskuudessa vallitsevasta yhteisymmärryksestä ihmisen rooliin ilmastonmuutoksen aiheuttajana. 3146 ilmastonmuutoksen kanssa työtä tekevää tutkijaa vastasi Illinoisin yliopiston kyselyyn, joissa pyydettiin ytimekkäästi mielipidettä kahteen kysymykseen "Ovatko keskiarvolämpötilat mielestäsi nousseet, laskeneet vai pysyneet samana esiteolliseen aikaan verrattuna?" ja "onko ihmisen toiminnalla ollut oleellista vaikutusta lämpötilojen nousuun?".

90 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä että lämpötilat ovat nousseet ja 82 prosenttia vastasi positiivisesti toiseen kysymykseen. Suurin konsensus vallitsi nimenomaan ilmastonmuutostutkijoiden joukossa, josta 97 prosenttia oli sitä mieltä että ihmisen toiminnalla on rooli ilmastonmuutoksessa.

Tässä blogissa, niin kuin ei Natural Interestin muussakaan tekemisessä, keskitytä ilmastonmuutoksen epäolennaisuuksiin. Kiistely ihmisen roolista ilmastonmuutoksen aiheuttamisessa voi olla kohtalokasta sillä pahimmillaan se hidastaa ihmiskuntaa ratkaisevasti sen tähän astisen historian suurimman haasteen edessä. Voimavarat tulisi keskittää kiistelyn sijaan ratkaisuihin ja muutoksen hillintään. Me ainakin pyrimme tekemään niin.

Seuraamme ilmastonmuutokseen liittyvää uutisointia päivittäin ja tässä blogissa pyrimme kommentoimaan joitain siihen liittyviä ilmiöitä ja uutisia epäsäännöllisen säännöllisesti.

Siispä tervetuloa hiilen jalanjäljille!

Alkuperäinen juttu löytyy esimerkiksi täältä.